Sivuvirtaustestin soveltuvuus maitoproteiinijäämien havaitsemiseen kasvirasvapuolivalmisteista
Järvenpää, Elisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614705
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko kaupallinen sivuvirtaustestimenetelmä maitotuotteiden allergeenien, kaseiinin ja β-laktoglobuliinin jäämien määritykseen kasvirasvapuolivalmisteista. Sivuvirtaustestimenetelmän käyttöönoton myötä toimeksiantajayritys saisi oman laboratorion käyttöön suoritusajaltaan nopean, helppokäyttöisen ja edullisen menetelmän maidon proteiinijäämien havaitsemiseen kasvirasvapuolivalmisteista. Sivuvirtaustestillä on tarkoitus korvata toimeksiantajayrityksen pääkonttorilla sijaitsevan laboratorion suorittamat vastaavat määritykset.
Sivuvirtaustestin soveltuvuutta selvitettiin suorittamalla analyyseja kasvirasvapuolivalmisteille A ja B. Ensimmäisenä ajopäivänä molemmista kasvirasvapuolivalmisteista tehtiin neljä rinnakkaismääritystä, jonka lisäksi valmistettiin myös positiiviset kontrollinäytteet, jotka lähetettiin pääkonttorin laboratorioon tarkempaa kaseiinipitoisuuden määritystä varten. Toisena ajopäivänä poikettiin sivuvirtaustestin työohjeista siten, että pidennettiin sekä näytteen uuttoaikaa uuttopuskuriliuoksessa että sekoitusaikaa. Toisena ajopäivänä määrityksiä suoritettiin vain kasvirasvapuolivalmisteella A. Lisäksi työssä tutkittiin laitteiston pintojen puhtautta tuotekontaktipinnoista pintasivelytestillä pesujen jälkeen, ennen tuotannon aloitusta kahtena ajopäivänä.
Sivuvirtaustestimenetelmä ei soveltunut maidon proteiinijäämien havaitsemiseen kasvirasvapuolivalmisteista A ja B. Rinnakkais- ja positiivisten kontrollinäytteiden määritykset sivuvirtaustestillä epäonnistuivat, sillä testiliuskoihin ei muodostunut testin onnistumisen ilmaisevaa kontrolliviivaa havaintoalueelle. Pintasivelynäytteiden osalta työ onnistui, ja tulosten perusteella voidaan todeta laitteiston pinnoilta havaittujen proteiinijäämien pitoisuuksien olevan vaihtelevia.
Työn tavoitteet saavutettiin. Sivuvirtaustestin soveltuvuus selvitettiin, ja pintasivelynäytteet otettiin onnistuneesti. Pintasivelynäytteiden tulosten perusteella pintapesujen tehokkuutta voitaisiin tarkastella, mutta tulosten luotettava arviointi vaatisi pidemmän aikavälin tarkastelujakson. Tulevaisuudessa toimeksiantajayritys voisi selvittää ELISA-testin käyttöönoton mahdollisuutta tai vaihtoehtoisesti keskittää allergeenien hallinnan pintasively- ja loppuhuuhdenäytteisiin.
Sivuvirtaustestin soveltuvuutta selvitettiin suorittamalla analyyseja kasvirasvapuolivalmisteille A ja B. Ensimmäisenä ajopäivänä molemmista kasvirasvapuolivalmisteista tehtiin neljä rinnakkaismääritystä, jonka lisäksi valmistettiin myös positiiviset kontrollinäytteet, jotka lähetettiin pääkonttorin laboratorioon tarkempaa kaseiinipitoisuuden määritystä varten. Toisena ajopäivänä poikettiin sivuvirtaustestin työohjeista siten, että pidennettiin sekä näytteen uuttoaikaa uuttopuskuriliuoksessa että sekoitusaikaa. Toisena ajopäivänä määrityksiä suoritettiin vain kasvirasvapuolivalmisteella A. Lisäksi työssä tutkittiin laitteiston pintojen puhtautta tuotekontaktipinnoista pintasivelytestillä pesujen jälkeen, ennen tuotannon aloitusta kahtena ajopäivänä.
Sivuvirtaustestimenetelmä ei soveltunut maidon proteiinijäämien havaitsemiseen kasvirasvapuolivalmisteista A ja B. Rinnakkais- ja positiivisten kontrollinäytteiden määritykset sivuvirtaustestillä epäonnistuivat, sillä testiliuskoihin ei muodostunut testin onnistumisen ilmaisevaa kontrolliviivaa havaintoalueelle. Pintasivelynäytteiden osalta työ onnistui, ja tulosten perusteella voidaan todeta laitteiston pinnoilta havaittujen proteiinijäämien pitoisuuksien olevan vaihtelevia.
Työn tavoitteet saavutettiin. Sivuvirtaustestin soveltuvuus selvitettiin, ja pintasivelynäytteet otettiin onnistuneesti. Pintasivelynäytteiden tulosten perusteella pintapesujen tehokkuutta voitaisiin tarkastella, mutta tulosten luotettava arviointi vaatisi pidemmän aikavälin tarkastelujakson. Tulevaisuudessa toimeksiantajayritys voisi selvittää ELISA-testin käyttöönoton mahdollisuutta tai vaihtoehtoisesti keskittää allergeenien hallinnan pintasively- ja loppuhuuhdenäytteisiin.