Etähammashoito suuhygienistin työssä: kyselytutkimus
Elomaa, Silja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614759
Tiivistelmä
Tarkoitus ja tavoite: Etäpalveluiden käyttö Suomessa on lisääntynyt nopeasti terveydenhuollossa. Yksi keskeinen syy etäpalveluiden lisääntymiseen on ollut Covid-19-pandemia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni suuhygienisti on käyttänyt työssään etähammashoitomenetelmiä ja mitä etähammashoidon menetelmiä suuhygienistit ovat käyttäneet. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää suuhygienistien asenteita etähammashoitoa kohtaan ja etähammashoidon hyödyntämistä suuhygienistin työssä.
Menetelmät: Tämä opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kyselynä. Kyselylomake laadittiin kirjallisuushaun perusteella löydettyihin tutkimuksiin perustuen. Kyselylomake laadittiin Metropolian E-lomakkeelle ja lähetettiin Suomen suuhygienistiliiton (SSHL) jäsenille. Kyselyn vastausaika oli 1.12.2022-23.12.2022. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tulokset: Kyselyyn vastasi 47 suuhygienistiä, vastausprosentti oli 6,7 %. Lähes kaikki vastaajat olivat naisia. Vastaajat edustivat melko tasaisesti kaikkia kysyttyjä ikäryhmiä ja työkokemusvuosia. 70 % vastaajista oli töissä kunnallisessa hammashoidossa. Vastaajista 33 % ei ollut käyttänyt mitään etähammashoidon menetelmää työssään. Eniten käytetty menetelmä oli puhelinneuvonta.
Johtopäätökset: Pienen vastausprosentin vuoksi tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Vastaajien mielestä videovastaanotto ei sovellu suun terveystarkastuksien tekemiseen. Vastaajat pitivät etävastanottoja sopivimpana neuvontaan ja ohjaukseen. Etähammashoidon paras puoli oli vastaajien mielestä turvallisuus pandemian aikana. Suurimmat haitat etähammashoidon toteuttamiselle olivat vastaajien mielestä videoyhteyden tai kliinisten kuvien heikko laatu sekä laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopimattomuus.
Menetelmät: Tämä opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kyselynä. Kyselylomake laadittiin kirjallisuushaun perusteella löydettyihin tutkimuksiin perustuen. Kyselylomake laadittiin Metropolian E-lomakkeelle ja lähetettiin Suomen suuhygienistiliiton (SSHL) jäsenille. Kyselyn vastausaika oli 1.12.2022-23.12.2022. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tulokset: Kyselyyn vastasi 47 suuhygienistiä, vastausprosentti oli 6,7 %. Lähes kaikki vastaajat olivat naisia. Vastaajat edustivat melko tasaisesti kaikkia kysyttyjä ikäryhmiä ja työkokemusvuosia. 70 % vastaajista oli töissä kunnallisessa hammashoidossa. Vastaajista 33 % ei ollut käyttänyt mitään etähammashoidon menetelmää työssään. Eniten käytetty menetelmä oli puhelinneuvonta.
Johtopäätökset: Pienen vastausprosentin vuoksi tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Vastaajien mielestä videovastaanotto ei sovellu suun terveystarkastuksien tekemiseen. Vastaajat pitivät etävastanottoja sopivimpana neuvontaan ja ohjaukseen. Etähammashoidon paras puoli oli vastaajien mielestä turvallisuus pandemian aikana. Suurimmat haitat etähammashoidon toteuttamiselle olivat vastaajien mielestä videoyhteyden tai kliinisten kuvien heikko laatu sekä laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopimattomuus.