Tiketöintijärjestelmän käyttöönoton tavoitteiden toteutuminen Yritys X:n henkilöstöpalvelutiimeissä
Joy, Helene (2023)
Joy, Helene
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815098
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten tiketöintijärjestelmän käyttöönoton tavoitteet toteutuivat Yritys X:n henkilöstöpalvelutiimeissä. Tutkittavat teemat olivat tiketöintijärjestelmän käyttäjäkokemus, yhden palvelukanavan toteutuminen, tiketöintijärjestelmän käytön oppiminen ja lisäohjauksen tarve. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena, joka toteutettiin noin vuosi järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Kysely lähetettiin kaikille henkilöstöpalvelutiimien työntekijöille kuudessa eri maassa.
Tietoperustassa tutkimusta pohjustettiin perehtymällä muutokseen globaalina megatrendinä ja peilaamalla sitä työelämässä tapahtuvaan digitalisaation ja teknologian kehittymisen aiheuttamaan muutokseen. Siinä tarkasteltiin muutosten aiheuttamaa vastarintaa ja muutoksen synnyttämää oppimisen tarvetta työelämässä. Lisäksi perehdyttiin sujuviin työskentelytapoihin ja käyttäjäkokemukseen ja niiden vaikutukseen työntekoon.
Kyselytutkimuksen pääpaino oli kvantitatiivisessa tutkimuksessa sisältäen kuitenkin kolme avointa kysymystä. Lomake lähetettiin 5.12.2022 136 työntekijälle, joista kyselyyn vastasi 91. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa ja vastausprosentti oli 67. Aineistoa analysoitiin tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmalla merkitsevyystestein. Vastauksille tehtiin myös parittaista vertailua suhteessa työskentelymaahan, palvelusvuosiin ja työntekijän asemaan tiimissä.
Saatujen tulosten perusteella suurin osa työntekijöistä on ollut tyytyväisiä uuteen tiketöintijärjestelmään. Silti kaikkiin järjestelmän käyttöönotolle asetettuihin tavoitteisiin ei ole vielä päästy. Kehitettävää on mm. muutoksessa yhteen palvelukanavaan. Lisäohjausta kaivattiin erityisesti työskentelynäkymän optimoimisessa ja raporttien luomisessa. Vastausten keskiarvoissa nousi esiin vaihtelua erityisesti suhteessa työskentelymaahaan.
Tutkimuksen perusteella voi suositella, että tuloksissa esiin nousseisiin haasteisiin tartutaan kohdennetusti eri maiden henkilöstöpalvelutiimeissä. Lisäksi ehdotetaan kyselytutkimuksen uusimista soveltavin osin 1–1,5 vuoden kuluttua edellisestä kyselystä. Näin voidaan edelleen seurata tilanteen kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista.
Tietoperustassa tutkimusta pohjustettiin perehtymällä muutokseen globaalina megatrendinä ja peilaamalla sitä työelämässä tapahtuvaan digitalisaation ja teknologian kehittymisen aiheuttamaan muutokseen. Siinä tarkasteltiin muutosten aiheuttamaa vastarintaa ja muutoksen synnyttämää oppimisen tarvetta työelämässä. Lisäksi perehdyttiin sujuviin työskentelytapoihin ja käyttäjäkokemukseen ja niiden vaikutukseen työntekoon.
Kyselytutkimuksen pääpaino oli kvantitatiivisessa tutkimuksessa sisältäen kuitenkin kolme avointa kysymystä. Lomake lähetettiin 5.12.2022 136 työntekijälle, joista kyselyyn vastasi 91. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa ja vastausprosentti oli 67. Aineistoa analysoitiin tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmalla merkitsevyystestein. Vastauksille tehtiin myös parittaista vertailua suhteessa työskentelymaahan, palvelusvuosiin ja työntekijän asemaan tiimissä.
Saatujen tulosten perusteella suurin osa työntekijöistä on ollut tyytyväisiä uuteen tiketöintijärjestelmään. Silti kaikkiin järjestelmän käyttöönotolle asetettuihin tavoitteisiin ei ole vielä päästy. Kehitettävää on mm. muutoksessa yhteen palvelukanavaan. Lisäohjausta kaivattiin erityisesti työskentelynäkymän optimoimisessa ja raporttien luomisessa. Vastausten keskiarvoissa nousi esiin vaihtelua erityisesti suhteessa työskentelymaahaan.
Tutkimuksen perusteella voi suositella, että tuloksissa esiin nousseisiin haasteisiin tartutaan kohdennetusti eri maiden henkilöstöpalvelutiimeissä. Lisäksi ehdotetaan kyselytutkimuksen uusimista soveltavin osin 1–1,5 vuoden kuluttua edellisestä kyselystä. Näin voidaan edelleen seurata tilanteen kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista.