Mentorointi työhyvinvoinnin tukena ensihoidossa : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Piispanen, Ida (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614902
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten mentorointi tukee työntekijöiden työhyvinvointia ensihoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä tietoisuutta mentoreille mentoroinnin hyödyistä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin CINAHL Complete-, Pubmed- ja Medic- tietokannoista. Tiedonhaku suoritettiin etukäteen määritellyillä hakusanoilla. Tiedonhaku rajattiin niin, että tutkimukset olivat 10 vuoden sisään julkaistuja, tutkimukset olivat suomen tai englanninkielisiä, tutkimukset vastasivat tutkimuskysymykseen, koko teksti oli saatavilla ilmaiseksi ja tutkimukset kohdistuivat ensihoitohenkilöstöön tai ensihoitoa opiskeleviin henkilöihin. Tutkimukset arvioitiin Hawkerin laadunarviointikriteeristöä hyödyntäen. Tutkimukset analysoitiin sisällön analyysimenetelmää mukaillen. Opinnäytetyöhön valikoitui mukaan kuusi tutkimusta.
Tulosten perusteella mentorointi työhyvinvoinnin tukena ensihoidossa jakautuu kolmeen pääteemaan: mentorointi tukee aktorin ammattiosaamista, mentorointi tukee koko työyhteisön hyvinvointia ja mentorointi tukee aktorin henkilökohtaista työhyvinvointia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta mentoroinnin vaikuttavan positiivisesti sekä yksilötasolla että työyhteisöön. Mentorointia tulisi kehittää ensihoidon kentällä toimintamalliksi, jossa mentorointi olisi ohjeistettua ja koulutettua. Mentoroinnille tulisi mahdollistaa työaikaa, jotta mentorointi saavuttaisi tarkoituksensa. Suurien työntekijämäärien organisaatioissa mentoroinnilla voisi olla potentiaali integroida uudet työntekijät tehokkaasti osaksi työyhteisöä, joka vahvistaa organisaation pito- ja vetovoimaa.
Jatkotutkimuksia mentoroinnista ensihoidon kentällä olisi mielekästä saada ensihoitajista, jotka ovat olleet mukana järjestelmällisessä organisoidussa mentorointiohjelmassa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin CINAHL Complete-, Pubmed- ja Medic- tietokannoista. Tiedonhaku suoritettiin etukäteen määritellyillä hakusanoilla. Tiedonhaku rajattiin niin, että tutkimukset olivat 10 vuoden sisään julkaistuja, tutkimukset olivat suomen tai englanninkielisiä, tutkimukset vastasivat tutkimuskysymykseen, koko teksti oli saatavilla ilmaiseksi ja tutkimukset kohdistuivat ensihoitohenkilöstöön tai ensihoitoa opiskeleviin henkilöihin. Tutkimukset arvioitiin Hawkerin laadunarviointikriteeristöä hyödyntäen. Tutkimukset analysoitiin sisällön analyysimenetelmää mukaillen. Opinnäytetyöhön valikoitui mukaan kuusi tutkimusta.
Tulosten perusteella mentorointi työhyvinvoinnin tukena ensihoidossa jakautuu kolmeen pääteemaan: mentorointi tukee aktorin ammattiosaamista, mentorointi tukee koko työyhteisön hyvinvointia ja mentorointi tukee aktorin henkilökohtaista työhyvinvointia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta mentoroinnin vaikuttavan positiivisesti sekä yksilötasolla että työyhteisöön. Mentorointia tulisi kehittää ensihoidon kentällä toimintamalliksi, jossa mentorointi olisi ohjeistettua ja koulutettua. Mentoroinnille tulisi mahdollistaa työaikaa, jotta mentorointi saavuttaisi tarkoituksensa. Suurien työntekijämäärien organisaatioissa mentoroinnilla voisi olla potentiaali integroida uudet työntekijät tehokkaasti osaksi työyhteisöä, joka vahvistaa organisaation pito- ja vetovoimaa.
Jatkotutkimuksia mentoroinnista ensihoidon kentällä olisi mielekästä saada ensihoitajista, jotka ovat olleet mukana järjestelmällisessä organisoidussa mentorointiohjelmassa.