Käsihygienian havainnointitutkimus OYS Ensihoidon eteläiselle alueelle

Abstract

Laadukkaalla aseptisella toiminnalla ja käsihygienialla pyritään estämään mikrobien siirtymistä. Mikrobien leviämisen hillitseminen vähentää hoitoon liittyviä infektiota ja mikrobilääkeresistenssiä, jolloin myös työturvallisuus parantuu. Tämä käsihygienian käytännön toteutumista tutkivan opinnäytetyön alkuperäisenä tilaajana toimi Jokilaaksojen pelastuslaitos. Sittemmin tilaajan nimi muuttui OYS eteläisen alueen ensihoidoksi ja hyvinvointialueille siirtymisen myötä hyvinvointialue Pohteen alaisuuteen. Tutkimuksen kohdealue säilyi samana. Alueen käsihygieniaa on seurattu ja kehitetty erilaisin menetelmin vuodesta 2017 lähtien. Opinnäytetyömme oli jatkotutkimus vuonna 2020 opinnäytetyönä tehdylle kyselytutkimukselle.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää miten käsihygienia ja aseptinen toiminta toteutuu konkreettisesti ensihoitotehtävillä alueen työntekijöiden toimesta. Tavoitteena oli tuottaa luotettavaa tietoa toiminnasta, jotta koulutusta ja kehitystä voisi toteuttaa kohdennetummin. Konkreettisellaseurannalla oli tarkoitus myös herättää ensihoitajien oma huomio käsihygienian parempaan toteuttamiseen.

Toteutimme opinnäytetyömme havainnointitutkimuksena syksyn 2022 ja tammikuun 2023 välillä kolmella eri asemapaikalla. Käytimme havainnoinnin pohjana Hautamäen ym. opinnäytetyössä luotua havainnointilomaketta. Havainnointeja ensihoitajien toiminnasta kiireettömillä ensihoitotehtävillä kertyi 120 kappaletta. Havainnoitavia kokonaisuuksia oli neljä, ensihoitajan oma hygienia, ensimmäinen potilaskontakti, suoniyhteyden avaaminen ja muu puhdas toimenpide. Myös mahdollisille lisähuomiolle käsihygienian ja aseptisen toiminnan toteutumisesta oli oma kohtansa. Saadut tulokset pisteytettiin, jonka perusteella määriteltiin kokonaisonnistuminen. Kertyneet lisähuomiot analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että käsihygieniaa toteutettiin havainnoimillamme tehtävillä kohtalaisen hyvin. Ensihoitajien henkilökohtainen hygienia oli parempi kuin heidän toteuttamansa aseptinen toiminta potilaskontakteissa. Käsiä desinfioitiin harvoin havainnoimillamme tehtävillä, vastaavasti suojakäsineitä käytettiin liian aktiivisesti. Tutkimustuloksemme olivat jonkin verran ristiriidassa aiempaan kyselytutkimukseen verrattuna, jossa saman organisaation ensihoitajat arvioivat heidän käsihygieniansa ja suojakäsineiden käytön olevan parempaa ja enemmän ohjeistusten mukaista, kuin mitä se keräämässämme havainnointimateriaalissa oli. Puutteita ilmeni erityisesti desinfektiohuuhteen käyttötiheydessä. Tulos kuvastaa tarvetta ohjeistusten kertaamiselle ja käsihuuhteen kulutusseurannalle, jotkin käytännön muutokset oikean toiminnan helpottamiseksi ja mahdollistamiseksi olisivat myös hyödyllisiä. Aiheen jatkotutkimukset muillakin käsihygienian ja aseptiikan alueilla ovat edelleen tarpeen vähäisen tutkimustiedon vuoksi.