Itä-Suomen villaketjun haasteita ja kulmakiviä

Abstract

Lampaat ovat hyvin monipuolisia tuotantoeläimiä, vaikka niitä pidetäänkin Suomessa lähinnä karitsojen lihantuotannon takia. Lampaista saatava villa on tiloilla usein sivutuote. Villaa tuotetaan Suomessa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 225–450 000 kg vuodessa. Vuonna 2020 julkaistiin mediassa useita kirjoituksia, joissa arvioitiin, ettei moni lammastiloista ota villaa ollenkaan talteen, vaan ne jätetään maatumaan tai esimerkiksi poltetaan. Villahävikin arvioitiin olevan jopa 40–70 %. Villahävikin pienentämiseksi onkin jo meneillään monenlaisia hankkeita ja projekteja ympäri Suomen.

Villan kasvaneen kysynnän myötä ympäri Suomen on perustettu useita uusia villan käyttöön liittyviä yrityksiä. Polvijärvelle on perustettu vuonna 2020 Polvijärven Kehräämö Oy ja yritys toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Opinnäytetyössä pohditaan, mitä toimiva villaketju edellyttää ja mitkä ovat ongelmakohtia ja toiminnan kulmakiviä lampurien sekä kehräämön näkökulmasta. Opinnäytetyössä esitellään lyhyesti kehräämöyrityksen tilaama taustaselvitys ja sen avulla selville saatuja asioita, jotka toimivat itäisen Suo-men villantuotannon kompastuskivinä. Samalla käsitellään villan laatuun liittyviä tekijöitä, esitellään villan käsittelyprosessia, kerintää, villan käsittelyä ja yleisesti lammastalouteen sekä villan käsittelyprosessiin liittyviä käsitteitä.

Lampaiden keritseminen kaksi kertaa vuodessa parantaa eläinten hyvinvointia ja tuottaa parempilaatuista villaa jatkojalostajien käyttöön. Taustaselvityksessä nousivatkin esille erityisesti lampaiden kerintään ja villanlajitteluun liittyvät haasteet ja tiedon puute niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Opinnäytetyön osana suunniteltiin Polvijärven Kehräämö Oy:n käyttöön villantuotantoon ja lajitteluun liittyvää infomateriaalia. Lisäksi opinnäytetyössä pohdittiin kerinnän kehittämistä alueella.

Villantuotantoon ja lajitteluun liittyvän infomateriaalin suunnittelu aloitettiin osana opinnäytetyötä, koska tällaista materiaalia ei Polvijärven Kehräämöllä ollut vielä olemassa. Infomateriaalista luotiin selkeää ja melko nopeasti luettavaa, sekä visuaalisesti näyttävää, jotta materiaalia voisi jakaa myös yrityksen kotisivuilla ja esimerkiksi somekanavissa. Infomateriaalien kohderyhmänä ovat lampurit ja materiaali toteutettiin posterimuodossa, jotta siitä saatiin mahdollisimman monikäyttöistä.

Kehräämöyritysten sekä muiden villaa ostavien tahojen olisikin tärkeää kiinnittää huomiota selkeisiin lajitteluohjeisiin. Laatukriteerien yritysten ostamalle villalle tulisi olla selkeästi esillä. Myös villan lajittelukoulutusta kaivataan. Hyvillä ohjeilla ja selkeällä hinnoittelulla sekä laatukriteereillä voidaan motivoida lampureita kerintään ja villan talteen ottamiseen.