Gerastenia hoitotyössä : iäkkään kotona selviytymisen tukeminen
Elemo, Mira; Martelin, Susanna; Sabally, Sari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915595
Tiivistelmä
Tällä hetkellä iäkkään hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia jää usein Suomessa tunnistamatta. Osittain tunnistamattoman gerastenian vuoksi iäkkään kotona selviytyminen heikentyy ja sairaalahoitojaksot lisääntyvät. Pidentyneet hoitojaksot kuormittavat terveydenhuoltoa sekä lisäävät merkittävästi terveydenhuollon kuluja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä keinoja gerastenian tunnistamiseksi sekä iäkkään sairaalakierteen ehkäisemiseksi.
Opinnäytetyön aihe valikoitui Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ehdotuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui kymmenen kotimaista ja kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Aineiston rajauksessa tärkein kriteeri oli tutkimusten vastaavuus tutkimusongelmaan. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee vahvimmin esille kuntouttavan hoitotyön merkitys gerasteenisen iäkkään toimintakyvyn tukemisessa. Gerastenia tunnistetaan erilaisilla fyysisiä ominaisuuksia mittaavilla asteikoilla. Kuntouttavan hoitotyön toteuttaminen vaatii enemmän aikaa kuin potilasta passivoiva hoito. Työnantajan mahdollistamat riittävät resurssit sekä hoitajan toiminta takaavat kiireettömän hoitotilanteen. Kuntouttavan hoitotyön toteutumiseen vaikuttaa resurssien lisäksi myös hoitajan ammattitaito. Tutkimustulokset kohdentuvat pääasiassa sairaalahoidon jälkeiseen kotona selviytymisen tukemiseen.
Opinnäytetyö on hyödynnettävissä hoitohenkilökunnalle gerastenian tunnistamisessa sairaalassa ja kotihoidossa. Hoitohenkilökunnan lisääntynyt tieto gerasteniasta sekä sen ehkäisystä auttaa iäkkään yksilöllisemmän kuntoutus- ja hoitosuunnitelman tekemisessä. Väestön vanhetessa tarvitaan tehokkaita keinoja iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja tukemiseksi kotona. Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja ajankohtainen.
Opinnäytetyön aihe valikoitui Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ehdotuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui kymmenen kotimaista ja kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Aineiston rajauksessa tärkein kriteeri oli tutkimusten vastaavuus tutkimusongelmaan. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee vahvimmin esille kuntouttavan hoitotyön merkitys gerasteenisen iäkkään toimintakyvyn tukemisessa. Gerastenia tunnistetaan erilaisilla fyysisiä ominaisuuksia mittaavilla asteikoilla. Kuntouttavan hoitotyön toteuttaminen vaatii enemmän aikaa kuin potilasta passivoiva hoito. Työnantajan mahdollistamat riittävät resurssit sekä hoitajan toiminta takaavat kiireettömän hoitotilanteen. Kuntouttavan hoitotyön toteutumiseen vaikuttaa resurssien lisäksi myös hoitajan ammattitaito. Tutkimustulokset kohdentuvat pääasiassa sairaalahoidon jälkeiseen kotona selviytymisen tukemiseen.
Opinnäytetyö on hyödynnettävissä hoitohenkilökunnalle gerastenian tunnistamisessa sairaalassa ja kotihoidossa. Hoitohenkilökunnan lisääntynyt tieto gerasteniasta sekä sen ehkäisystä auttaa iäkkään yksilöllisemmän kuntoutus- ja hoitosuunnitelman tekemisessä. Väestön vanhetessa tarvitaan tehokkaita keinoja iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja tukemiseksi kotona. Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja ajankohtainen.