”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan” : asiakkaiden kokemuksia toimintaterapian työkyvyn arvioinnista ja sinne ohjautumisesta

Abstract

Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppani on Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon aikuisten toimintaterapiapalvelut, jossa toimintaterapeuttien yhtenä tehtävänä on tehdä työkyvyn arviointeja työttömille asiakkaille. Aihe opinnäytetyöhön valikoitui yhteistyökumppanin toiveesta saada tietoa, miten asiakkaat ovat kokeneet toimintaterapian työkyvyn arvioinnin ja sinne ohjautumisen. Työttömille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen on ajankohtaista ja käynnissä on useita näihin palveluihin kohdistuvia uudistuksia. Palveluita halutaan kehittää yhdenvertaisemmiksi, oikea-aikaisemmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimintaterapeuteille ja muille työkyvyn arvioinnin parissa työskenteleville ammattilaisille tietoa, jota he voivat hyödyntää työttömille tarjottavien palvelujen kehittämisessä.

Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa työttömien asiakkaiden kokemuksia toimintaterapian työkyvyn arvioinnista, ja sinne ohjautumisen ja arvioinnin oikea-aikaisuudesta. Aineistoa kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluissa saatua tietoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. Taustateoriana opinnäytetyössä on käytetty Inhimillisen toiminnan mallia. Malli on ohjannut teemahaastattelun kysymysten teemojen laatimista sekä toimintaterapeutin asiakaslähtöisen toimintatavan ymmärtämistä.

Tulokset osoittivat, että toimintaterapian työkyvyn arvioinnissa oli nähtävissä paljon asiakaslähtöisyyden piirteitä. Työkykyä oli arvioitu yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti ja yhteistyö asiakkaan ja toimintaterapeutin välillä oli koettu tasavertaiseksi. Työkyvyn arvioinnin koettiin lisäävän tietämystä omista kyvyistä, vahvuuksista ja haasteista. Erityisesti toiminnallisissa tilanteissa tehdyn arvioinnin koettiin tuovan näkyväksi oman todellisen toimintakyvyn. Arvioinnin oikea-aikaisuuden suhteen kaikki haastateltavat toivat esiin, että olisivat hyötyneet arvioinnista jo aikaisemmin, vaikka arviointi koettiin hyödyllisenä nytkin.

Opinnäytetyössä esiin noussutta tietoa toimintaterapian työkyvyn arvioinnista ja asiakkaiden kokemuksista voivat hyödyntää toimintaterapeuttien lisäksi myös muut työkyvyn arvioinnin ja työttömille tarjottavien palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset. Tietoa voidaan hyödyntää apuna esimerkiksi asiakkaan työkyvyn arvioinnin tarpeen tunnistamiseen ja asiakkaan ohjaamiseen työkyvyn arviointiin. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää mitä asiakkaille seuraa työkyvyn arvioinnista, mihin he ohjautuvat ja kuinka heidän työkykyään ja työllistymistään tuetaan.