Sisäisen kriisiviestinnän merkitys yrityskuvassa ja työhyvinvoinnissa

Abstract

Tehokas kriisiviestintä on elintärkeää liiketoiminnan menestykselle, kuten viimeaikaiset kriisit Covid-19, Ukrainan sota ja materiaalipulat osoittavat. Kyky reagoida kriiseihin ja kommunikoida sidosryhmien kanssa on yhä tärkeämpää nykymaailmassa. Kriisihallintaan johtavat suunnitelmat vaikuttavat suoranaisesti yrityksen liiketoiminnan lisäksi, yrityksen luotettavuuteen sekä yrityskuvaan. Yrityksen sisäinen viestintä vaikuttaa henkilöstön kokemaan työhyvinvointiin, ja työhyvinvointi Suomessa sekä maailmalla koetaan tärkeänä tai erittäin tärkeänä liiketoiminnallisen menestymisen pohjalla, joten on tarpeellista tutkia elementtien; kriisiviestinnän, yrityskuvan sekä työhyvinvoinnin liitännäisyyttä toisiinsa. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää yrityksen sisäisen kriisiviestinnän metodit ja niiden vaikutteet henkilöstön yrityskuvaan ja työhyvinvointiin.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kolmen aihealueen kannalta oleellisiin teemoihin kriisiviestintään, yrityskuvaan sekä työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteen vuoksi viitekehyksellä on suuri arvo, jotta tutkittavat elementit sekä niiden vaikutukset henkilöstöön on mahdollista havainnoida. Tutkimus toteutetaan empiirisesti kvalitatiivisin menetelmin, aineistonkeruumenetelmänä haastattelu.

Tutkimuksen tuloksien sekä keskeisten johtopäätösten perusteella yrityksen kriisiviestinnässä on erityisesti otettava huomioon määrällisesti sopiva, selkeä viestintätyyli, jotta henkilöstön on mahdollista ylläpitää luottamusta toimintaan. Epäselvyyden ja -varmuuden tuntemuksien poissulkeminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kriisiviestinnässä tuottavat työhyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia, jotka vaikuttavat liiketoimintaan myönteisesti. Tutkimuksessa tunnistetaan kriisiviestinnän teorioiden pohjalta lopputulokseen positiivisesti vaikuttavat tavat, joiden mukaisesti toimittaessa pystytään säilyttämään henkilöstössä positiivinen yrityskuva sekä työhyvinvointi. Tutkimustulosten avulla niin yritys sekä henkilöstö voivat soveltaa tietoa luodakseen toivotun työympäristön läpi kriisin.