Kaukolämmön mitoituslämpötilan alentaminen Helsingissä
Ruokosalo, Hannu (2023)
Ruokosalo, Hannu
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915657
Tiivistelmä
Tässä YAMK-insinöörityössä selvitetään kaukolämmön mitoituslämpötilan laskun vaikutuksia kaukolämpöjärjestelmässä sekä erityisesti Helenin kaukolämpöverkon alueella. Kaukolämmön mitoituslämpötilaa laskettiin 115 °C:sta 90 °C:seen Energiateollisuuden julkaisussa K1/2021-Rakennusten kaukolämmitys - Ohjeet ja määräykset. Kaukolämmön mitoituslämpötilan laskun taustalla on tavoite parantaa kaukolämmön energiatehokkuutta, mahdollistaa hukkalämpöjen, lämpöpumppujen sekä uusien tuotantomuotojen hyödyntäminen suuressa mittakaavassa ja nopeuttaa siirtymää kohti päästöttömyyttä. Uuden mitoituslämpötilan mahdollistaman lämpötilatasojen laskun hyötyjä selvitettiin kaukolämmön tuotannon, kaukolämpöverkon sekä asiakkaiden lämmönjakokeskusten ja talotekniikan osalta.
Opinnäytetyöstä käy ilmi, että lämpötilatasojen madaltaminen parantaa kaukolämmön tuotannon energiatehokkuutta, mahdollistaa hukkalämpöjen hyödyntämistä ja päästöjen pienentämistä. Kaukolämpöverkolla iso hyöty tulee lämpöhäviöiden pienentymisestä, mutta muutos aiheuttaa myös haasteita lämpötilaeron pienentyessä ja virtausten kasvaessa. Muutoksen myötä käyttöpaikkojen jäähtymän merkitys kasvaa entisestään ja lämpötilaero on pidettävä kohtuullisena ja paluulämpötilaa laskettava nykyiseltä tasolta.
Uudet kaukolämpöön liitettävät rakennukset sekä olemassa olevien käyttöpaikkojen lämmönjakokeskukset uusitaan laiteuusinnassa matalammalle 90 °C:n lämpötilalle. Lämmönjakokeskusten lisäksi kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien toisiopiirin lämpötilat vaikuttavat tarvittavaan menolämpötilaan sekä kaukolämmön paluulämpötilaan, joten asiakkailla on iso merkitys kaukolämpöjärjestelmän toiminnalle. Asiakkaiden laiteinvestoinnit kasvavat hiukan, mutta asiakkaat voivat myös hyötyä vesivirtamaksun pienentymisestä, kaukolämmön suotuisasta hintakehityksestä sekä päästöjen laskusta.
Kaukolämmön lämpötilatasojen lasku on olennainen osa kaukolämmön kehitystä, energiatehokkuuden ja hyötysuhteen parantamista sekä hukkalämpöjen hyödyntämisen lisäämistä. Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja siirtyä pois polttavasta kaukolämmön tuotannosta. Lämmönjakokeskusten uusi mitoitus ja lämpötilojen lasku hyödyttävät erityisesti Helenin kaukolämpöasiakkaita ja kaukolämpöjärjestelmää.
Opinnäytetyöstä käy ilmi, että lämpötilatasojen madaltaminen parantaa kaukolämmön tuotannon energiatehokkuutta, mahdollistaa hukkalämpöjen hyödyntämistä ja päästöjen pienentämistä. Kaukolämpöverkolla iso hyöty tulee lämpöhäviöiden pienentymisestä, mutta muutos aiheuttaa myös haasteita lämpötilaeron pienentyessä ja virtausten kasvaessa. Muutoksen myötä käyttöpaikkojen jäähtymän merkitys kasvaa entisestään ja lämpötilaero on pidettävä kohtuullisena ja paluulämpötilaa laskettava nykyiseltä tasolta.
Uudet kaukolämpöön liitettävät rakennukset sekä olemassa olevien käyttöpaikkojen lämmönjakokeskukset uusitaan laiteuusinnassa matalammalle 90 °C:n lämpötilalle. Lämmönjakokeskusten lisäksi kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien toisiopiirin lämpötilat vaikuttavat tarvittavaan menolämpötilaan sekä kaukolämmön paluulämpötilaan, joten asiakkailla on iso merkitys kaukolämpöjärjestelmän toiminnalle. Asiakkaiden laiteinvestoinnit kasvavat hiukan, mutta asiakkaat voivat myös hyötyä vesivirtamaksun pienentymisestä, kaukolämmön suotuisasta hintakehityksestä sekä päästöjen laskusta.
Kaukolämmön lämpötilatasojen lasku on olennainen osa kaukolämmön kehitystä, energiatehokkuuden ja hyötysuhteen parantamista sekä hukkalämpöjen hyödyntämisen lisäämistä. Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja siirtyä pois polttavasta kaukolämmön tuotannosta. Lämmönjakokeskusten uusi mitoitus ja lämpötilojen lasku hyödyttävät erityisesti Helenin kaukolämpöasiakkaita ja kaukolämpöjärjestelmää.
