Lasten ja nuorten digipeliriippuvuus ja hoitotyön interventiot
Heikkilä, Sara; Meriläinen, Ada (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915720
Tiivistelmä
Digitaalisten pelien pelaaminen on viimeisen 25 vuoden aikana nelinkertaistunut ja lisääntyneen digipelaamisen myötä lasten ja nuorten vapaa-ajan viettotavat ovat muuttuneet merkittävästi. Lasten ja nuorten digipeliriippuvuuden hoito on aiheena tärkeä, sillä vankkaa tutkimustietoa hoitomuodoista on toistaiseksi vain vähän. Halusimme tutkia lasten ja nuorten digipeliriippuvuutta hoitotyön näkökulmasta, sillä digipeliriippuvuus on kasvava ilmiö koko Euroopassa. Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota tietoa lasten ja nuorten digipeliriippuvuudesta sekä kuvata hoitotyön interventioita, joita terveydenhoitaja voi hyödyntää omassa työssään digipeliriippuvuuden tunnistamisen osalta.
Tutkimuskysymyksinämme olivat: 1) Mitkä ovat lasten ja nuorten digipeliriippuvuuden riskitekijät ja suojaavat tekijät? 2) Miten digipeliriippuvuus vaikuttaa lapsen tai nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin? ja 3) Miten hoitotyön interventiot vaikuttavat lasten ja nuorten digipeliriippuvuuteen? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tulokset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia. Aineisto haettiin PubMed, CINAHL sekä ProQuest tietokannoista. Aineisto koostuu 15:stä kansainvälisestä tutkimuksesta, joiden julkaisuvuodet ovat 2014–2022. Tulostemme perusteella voidaan päätyä seuraaviin johtopäätöksiin:
1. Lasten ja nuorten digipeliriippuvuuden kehittymisen kannalta tärkein riskitekijä on emotionaaliset ongelmat ja tärkein suojatekijä psykologisten perustarpeiden täyttyminen.
2. Digipeliriippuvuus on yhteydessä henkisen hyvinvoinnin haasteisiin, psykososiaalisiin ongelmiin, liitännäissairauksiin, uniongelmiin sekä yhteistyötaitojen kehittämiseen.
3. Tärkeimmät pelaamiseen vaikuttavat tekijät ovat ikä, sukupuoli, sekä perhesuhteet.
4. Interventioiden avulla pystytään helpottamaan digipeliriippuvuuden tunnistamista sekä kehittämään tehokkaampia hoitomenetelmiä, jotka vaikuttavat sekä yksilöön, että perheeseen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää kaikki terveydenhuollon ammattilaiset. Lisäksi työ voi toimia vanhemmille digipeliriippuvuutta koskevan tiedonsaannin tukena.
Tutkimuskysymyksinämme olivat: 1) Mitkä ovat lasten ja nuorten digipeliriippuvuuden riskitekijät ja suojaavat tekijät? 2) Miten digipeliriippuvuus vaikuttaa lapsen tai nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin? ja 3) Miten hoitotyön interventiot vaikuttavat lasten ja nuorten digipeliriippuvuuteen? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tulokset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia. Aineisto haettiin PubMed, CINAHL sekä ProQuest tietokannoista. Aineisto koostuu 15:stä kansainvälisestä tutkimuksesta, joiden julkaisuvuodet ovat 2014–2022. Tulostemme perusteella voidaan päätyä seuraaviin johtopäätöksiin:
1. Lasten ja nuorten digipeliriippuvuuden kehittymisen kannalta tärkein riskitekijä on emotionaaliset ongelmat ja tärkein suojatekijä psykologisten perustarpeiden täyttyminen.
2. Digipeliriippuvuus on yhteydessä henkisen hyvinvoinnin haasteisiin, psykososiaalisiin ongelmiin, liitännäissairauksiin, uniongelmiin sekä yhteistyötaitojen kehittämiseen.
3. Tärkeimmät pelaamiseen vaikuttavat tekijät ovat ikä, sukupuoli, sekä perhesuhteet.
4. Interventioiden avulla pystytään helpottamaan digipeliriippuvuuden tunnistamista sekä kehittämään tehokkaampia hoitomenetelmiä, jotka vaikuttavat sekä yksilöön, että perheeseen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää kaikki terveydenhuollon ammattilaiset. Lisäksi työ voi toimia vanhemmille digipeliriippuvuutta koskevan tiedonsaannin tukena.