Keitä tv-uutisissa haastatellaan?
Sarkiola, Pyry (2014)
Sarkiola, Pyry
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014081213417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014081213417
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan, keitä televisiouutisissa haastatellaan, eli ketkä saavat sanoa sanottavansa, ja millaisia eroja on Yleisradion kello 20.30 -uutislähetyksen ja MTV:n Kymmenen uutisten haastateltavissa. Lähetykset ovat kanaviensa pääuutislähetykset sekä Suomen luotettavimpia ja seuratuimpia uutislähteitä. Televisiouutiset nauttivat objektiivisen tiedonvälittäjän asemasta.
Työssä käytetään määrällistä tutkimusmenetelmää. Uutislähetysten kaikki haastatteluosuudet luokiteltiin henkilön edustaman ryhmän, sukupuolen, uutisaiheen, juttutyypin ja maapainotuksen mukaan. Tutkimusaineistosta analysoidaan erityisesti poliitikkojen, asiantuntijoiden, tavallisten ihmisten sekä sukupuolen osuutta televisiouutisissa. Tuloksia verrataan muun muassa aiempaan haastattelu- ja sukupuolijakaumatutkimukseen.
Otantajakso oli satunnaisesti valitun kahden viikon arkilähetykset tammi-helmikuussa 2014. Tutkimusosa kattaa siis yhteensä kymmenen Yleisradion ja kymmenen MTV:n uutislähetyksen haastattelut. Aineisto koostuu kaikkiaan Yleisradion 172 ja MTV:n 162 haastattelusta.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee televisiouutisten historiaa, merkityksellisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä nykytilaa. Luvussa kolme perehdytään yleisesti haastattelun osuuteen uutisessa. Luku neljä esittelee poliitikon, asiantuntijan ja tavallisen ihmisen haastattelun funktiota uutisjutussa sekä kartoittaa sukupuolijakaumaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tuloksista on luettavissa poliitikkojen ja asiantuntijoiden olevan käytetyimmät haastateltavat molemmissa kanavissa. Yle haastatteli useampia ministereitä ja puolueita, mutta mepit eivät esiinny televisiouutisissa juuri ollenkaan. Kymmenen uutisissa haastatellaan selvästi enemmän tavallisia ihmisiä ja lapsia, kun Yle Uutiset 20.30 -lähetyksessä on enemmän viranomaisia ja kulttuurivaikuttajia. Sukupuolijakaumaa tarkastellessa huomataan, että uutisissa haastatellaan yleensä miestä. Molemmilla kanavilla alle kolmannes haastateltavista oli naisia, ja MTV:llä jakauma on selvästi tasaisempi kuin Ylellä.
Työssä käytetään määrällistä tutkimusmenetelmää. Uutislähetysten kaikki haastatteluosuudet luokiteltiin henkilön edustaman ryhmän, sukupuolen, uutisaiheen, juttutyypin ja maapainotuksen mukaan. Tutkimusaineistosta analysoidaan erityisesti poliitikkojen, asiantuntijoiden, tavallisten ihmisten sekä sukupuolen osuutta televisiouutisissa. Tuloksia verrataan muun muassa aiempaan haastattelu- ja sukupuolijakaumatutkimukseen.
Otantajakso oli satunnaisesti valitun kahden viikon arkilähetykset tammi-helmikuussa 2014. Tutkimusosa kattaa siis yhteensä kymmenen Yleisradion ja kymmenen MTV:n uutislähetyksen haastattelut. Aineisto koostuu kaikkiaan Yleisradion 172 ja MTV:n 162 haastattelusta.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee televisiouutisten historiaa, merkityksellisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä nykytilaa. Luvussa kolme perehdytään yleisesti haastattelun osuuteen uutisessa. Luku neljä esittelee poliitikon, asiantuntijan ja tavallisen ihmisen haastattelun funktiota uutisjutussa sekä kartoittaa sukupuolijakaumaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tuloksista on luettavissa poliitikkojen ja asiantuntijoiden olevan käytetyimmät haastateltavat molemmissa kanavissa. Yle haastatteli useampia ministereitä ja puolueita, mutta mepit eivät esiinny televisiouutisissa juuri ollenkaan. Kymmenen uutisissa haastatellaan selvästi enemmän tavallisia ihmisiä ja lapsia, kun Yle Uutiset 20.30 -lähetyksessä on enemmän viranomaisia ja kulttuurivaikuttajia. Sukupuolijakaumaa tarkastellessa huomataan, että uutisissa haastatellaan yleensä miestä. Molemmilla kanavilla alle kolmannes haastateltavista oli naisia, ja MTV:llä jakauma on selvästi tasaisempi kuin Ylellä.