Sykeohjatun liikunnan vaikutus skitsofreniaa ja muita psykoosisairauksia sairastavien Vanhan Vaasan sairaalan potilaiden negatiivisiin oireisiin
Vokkolainen, Jarno (2023)
Vokkolainen, Jarno
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016028
Tiivistelmä
Skitsofreniaa sairastavalla henkilöillä on mm. negatiivisia oireita. Negatiiviset oireet kehittyvät hitaasti vuosien
varrella ja niiden kuntoutus on haastavaa. Negatiivisten oireiden ilmaantumista estetään tehokkaimmin
ajoissa aloitetun psyykelääkityksen avulla, mutta myös erilaisia kuntoutusmenetelmiä on tutkittu näiden oireiden vähentämiseksi. Myös liikunnalla voidaan kuntouttaa skitsofreniaa sairastavan negatiivisia oireita, kunhan
liikunta on tietynlaista ja täyttää tietyt reunaehdot. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vähentää Vanhan
Vaasan sairaalan skitsofreniaa ja muita psykoosisairauksia sairastavien negatiivisia oireita.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa tehtiin alku- ja loppumittaukset
samoilla mittareilla ja tutkittavilta mitattiin negatiivisia oireita, yleistä toimintakykyä ja kestävyyskuntoa. Mittausten välissä toteutettiin 12 viikkoa sykeohjattua toiminnallista harjoittelua 2 kertaa viikkoon. Testien välistä
muutosta arvioitiin pistekeskiarvoista ja tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin Wilcoxonin testin avulla. Arviointimittarien lisäksi havainnoitiin muutoksia testaustuloksissa, jotta löydettäisiin konkreettiset määrät tutkittavista, joilla tulokset paranivat, pysyivät samoina tai huononivat. Muita havainnoitavia tuloksia oli mm. kävelymatkan muutos.
Alkumittauksissa oli yhteensä 26 tutkittavaa ja loppumittauksissa yhteensä 12, joista saatiin 11 alku- ja lopputulosta per arviointimenetelmä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että sykeohjatulla toiminnallisella harjoittelulla ei saatu vaikutusta negatiivisiin oireisiin vaan oireet lisääntyivät lievästi, keskimäärin 0,2 pistettä(p=0,75). 4 tutkittavalla pisteet kuitenkin paranivat ja 7 huononivat. Henkilöiden yleinen toimintakyky
parani vain hieman, keskimäärin 0,09 pistettä(p=0,28). 8 tutkittavalla tulos parani ja 3 huononi. UKK 6 minuutin kävelytestien tulokset paranivat vain hieman, keskimäärin 0,2 pistettä(p=0,95). 4 tutkittavan tulos parani, 6 pysyi samassa ja 1 huononi. Kävelymatka parani 8 tutkittavalla. Aikaisemmissa tutkimuksissa negatiiviset oireet, yleinen toimintakyky ja kestävyyskunto ovat pysyneet joko samalla tasolla tai parantuneet. Tämän
tutkimuksen tulokset eivät tuottaneet liikunnan avulla tehtävän negatiivisten oireiden kuntoutuksen kannalta
uutta merkityksellistä tietoa. Tuloksissa kuitenkin ilmeni potentiaalia oireiden vähenemiseen yksilötasolla.
varrella ja niiden kuntoutus on haastavaa. Negatiivisten oireiden ilmaantumista estetään tehokkaimmin
ajoissa aloitetun psyykelääkityksen avulla, mutta myös erilaisia kuntoutusmenetelmiä on tutkittu näiden oireiden vähentämiseksi. Myös liikunnalla voidaan kuntouttaa skitsofreniaa sairastavan negatiivisia oireita, kunhan
liikunta on tietynlaista ja täyttää tietyt reunaehdot. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vähentää Vanhan
Vaasan sairaalan skitsofreniaa ja muita psykoosisairauksia sairastavien negatiivisia oireita.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa tehtiin alku- ja loppumittaukset
samoilla mittareilla ja tutkittavilta mitattiin negatiivisia oireita, yleistä toimintakykyä ja kestävyyskuntoa. Mittausten välissä toteutettiin 12 viikkoa sykeohjattua toiminnallista harjoittelua 2 kertaa viikkoon. Testien välistä
muutosta arvioitiin pistekeskiarvoista ja tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin Wilcoxonin testin avulla. Arviointimittarien lisäksi havainnoitiin muutoksia testaustuloksissa, jotta löydettäisiin konkreettiset määrät tutkittavista, joilla tulokset paranivat, pysyivät samoina tai huononivat. Muita havainnoitavia tuloksia oli mm. kävelymatkan muutos.
Alkumittauksissa oli yhteensä 26 tutkittavaa ja loppumittauksissa yhteensä 12, joista saatiin 11 alku- ja lopputulosta per arviointimenetelmä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että sykeohjatulla toiminnallisella harjoittelulla ei saatu vaikutusta negatiivisiin oireisiin vaan oireet lisääntyivät lievästi, keskimäärin 0,2 pistettä(p=0,75). 4 tutkittavalla pisteet kuitenkin paranivat ja 7 huononivat. Henkilöiden yleinen toimintakyky
parani vain hieman, keskimäärin 0,09 pistettä(p=0,28). 8 tutkittavalla tulos parani ja 3 huononi. UKK 6 minuutin kävelytestien tulokset paranivat vain hieman, keskimäärin 0,2 pistettä(p=0,95). 4 tutkittavan tulos parani, 6 pysyi samassa ja 1 huononi. Kävelymatka parani 8 tutkittavalla. Aikaisemmissa tutkimuksissa negatiiviset oireet, yleinen toimintakyky ja kestävyyskunto ovat pysyneet joko samalla tasolla tai parantuneet. Tämän
tutkimuksen tulokset eivät tuottaneet liikunnan avulla tehtävän negatiivisten oireiden kuntoutuksen kannalta
uutta merkityksellistä tietoa. Tuloksissa kuitenkin ilmeni potentiaalia oireiden vähenemiseen yksilötasolla.