Autopesulan pesuvesien biologisen puhdistusprosessin toimivuuden tarkastelu ja optimointi
Korhonen, Elisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016242
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää autopesulan pesuvesien biologisen puhdistusprosessin toimivuutta vesi-näytteiden avulla. Vesinäytteiden tuloksia sekä autopesulan toimintaa vertailtiin muihin autopesuloihin tai mahdollisiin asetuttuihin vaatimuksiin. Biologisesta puhdistusprosessista pohdittiin parantamismahdollisuuksia ympäristöystävällisyyden, puhdistustoimivuuden ja vedenkulutuksen optimoimiseksi.
Autopesulan biologiseen puhdistusjärjestelmään tulevasta ja lähtevästä vedestä otettiin näytteitä 12 kuukauden ajan. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa antureilla redox, happi, sähkönjohtokyky, pH ja lämpötila. LCK-testeillä analysoitiin vesinäytteistä COD eli kemiallinen hapenkulutus, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja kokonais-fosfori. Lisäksi tutkittiin kiintoaine, TOC eli orgaanisen hiilen kokonaismäärä sekä kokonaistyppi.
Työssä saatujen eri määritysten tulosten perusteella reduktioprosentit olivat keskiarvoltaan luokkaa 15–72 %, mutta puhdistustaso pysyi ja vedenkulutus laski. Joten tulosten perusteella voidaan todeta, että biologinen puhdistus toimii ja on kannattavaa, sillä tavoitellut ympäristö ja taloudelliset säästöt tapahtuivat. Reduktioprosenttia voi yrittää kasvattaa lisäämällä ravinteita mikrobeille tai pesutuotteita vaihtamalla. Mahdollinen jatkotutkimus olisi seurata niiden muutoksien tekemisen vaikutusta mikrobien toimintaan. Muita jatkotutkimuksia opinnäyte-työn tarkastelun kohteena olevalle autopesulalle voisi olla kesäesipesuaineen BOD/COD-suhteen määrittäminen ja sen vertailu talviesipesuaineen BOD/COD-suhteeseen.
Autopesulan biologiseen puhdistusjärjestelmään tulevasta ja lähtevästä vedestä otettiin näytteitä 12 kuukauden ajan. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa antureilla redox, happi, sähkönjohtokyky, pH ja lämpötila. LCK-testeillä analysoitiin vesinäytteistä COD eli kemiallinen hapenkulutus, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja kokonais-fosfori. Lisäksi tutkittiin kiintoaine, TOC eli orgaanisen hiilen kokonaismäärä sekä kokonaistyppi.
Työssä saatujen eri määritysten tulosten perusteella reduktioprosentit olivat keskiarvoltaan luokkaa 15–72 %, mutta puhdistustaso pysyi ja vedenkulutus laski. Joten tulosten perusteella voidaan todeta, että biologinen puhdistus toimii ja on kannattavaa, sillä tavoitellut ympäristö ja taloudelliset säästöt tapahtuivat. Reduktioprosenttia voi yrittää kasvattaa lisäämällä ravinteita mikrobeille tai pesutuotteita vaihtamalla. Mahdollinen jatkotutkimus olisi seurata niiden muutoksien tekemisen vaikutusta mikrobien toimintaan. Muita jatkotutkimuksia opinnäyte-työn tarkastelun kohteena olevalle autopesulalle voisi olla kesäesipesuaineen BOD/COD-suhteen määrittäminen ja sen vertailu talviesipesuaineen BOD/COD-suhteeseen.