Verkkovertaistoiminnan kehittäminen adhd-oireisille nuorille ja nuorille aikuisille
Berggren, Katariina (2023)
Berggren, Katariina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915473
Tiivistelmä
Adhd-oireisten nuorten aikuisten ja aikuisten palvelut ovat pirstaleiset, tutkimuksiin pääseminen ja tuen saaminen on haasteellista. Palvelut ovat ruuhkautuneet ainakin osittain tietoisuuden lisääntymisen vuoksi. Tarve uudenlaiselle digitaaliselle matalan kynnyksen tuelle on suuri. Opinnäytetyö tähtäsi uudenlaisten digitaalisten vertaistuen palveluratkaisujen kehittämiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää adhd-oireisille nuorille ja nuorille aikuisille verkkovertaistoimintaa ja arvioida sen soveltuvuutta tuen ja tiedon saamisen menetelmänä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakaslähtöisestä verkkovertaistoiminnan kehittämisestä ja sen soveltuvuudesta kohderyhmän tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena oli mahdollistaa matalan kynnyksen palveluita kohderyhmälle verkossa. Kehittämistehtävänä oli verkkovertaistoiminnan keskeisten periaatteiden määrittäminen adhd-oireisille 16–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, joka toteutui lineaarista mallia soveltaen, nelivaiheisena prosessina. Toimintaympäristönä oli ADHD-liiton virtuaaliyhteisö ADHOODSissa käynnistynyt verkkovertaistukitoiminta. Kohderyhmänä olivat adhd-oireiset nuoret ja nuoret aikuiset. Verkkovertaistuen kehittämisen tiedonantajina toimivat kohderyhmän vapaaehtoiset nuoret kehittäjät (n=4), yhteistyötahojen asiantuntijat (n=4) sekä organisaation edustajat eli hanketiimi (n=2). Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin aikaisempaa tutkimustietoa vertaistuesta ja verkkovertaistuesta, josta koostettiin ydinteemat induktiivisen sisällön analyysin keinoin. Ideariihen avulla kerättiin tietoa toiminnan suunnittelemiseksi. Toisessa vaiheessa toteutettiin kaksi Erätaukodialogia toiminnassa huomioitavien periaatteiden löytämiseksi. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin tarkoitukseen soveltuvuuden arviointi, johon osallistui aktiiviset vertaistoimijat ja moderaattorit (n=7) sekä hanketiimi (n=2). Neljännessä vaiheessa aineisto analysoitiin teorialähtöisesti ja aineistosta määriteltiin verkkovertaistoiminnan keskeiset periaatteet.
Opinnäytetyön tuotoksena muodostettiin verkkovertaistoiminnan keskeiset periaatteet. Näitä olivat tarkoituksen, tarpeiden ja tavoitteiden määritys, toimintaympäristön valinta, vertaistuen elementtien määrittely, psykoedukaatio osana verkkovertaistukea, verkkovertaistoimijoiden koulutus ja tuki, ohjeiden, sääntöjen ja moderointi, toiminnan tuloksellisuuden arviointi sekä toiminnan levittäminen ja markkinointi. Kehittämistyö vahvisti osallistavan yhteiskehittämisen tärkeyttä käyttäjiensä näköisen toiminnan kehittämisessä ja toi esiin kohderyhmän vertaistoimijoiden yksilöllisen osaamisen, vahvuuksien ja mielenkiintojen hyödyntämisen hyödyt verkkovertaistuen kehittämisessä ja uudenlaisen toiminnan innovoinnissa.
Kohderyhmälle suunnatun verkkovertaistoiminnan tarkoitukseen soveltuvuuden arvion perusteella ADHOODSin verkkovertaistoiminnan asiaankuuluvuus ja tehokkuus sekä toimivuus matalan kynnyksen menetelmänä saada vertaistukea oli erittäin hyvää.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää adhd-oireisille nuorille ja nuorille aikuisille verkkovertaistoimintaa ja arvioida sen soveltuvuutta tuen ja tiedon saamisen menetelmänä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakaslähtöisestä verkkovertaistoiminnan kehittämisestä ja sen soveltuvuudesta kohderyhmän tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena oli mahdollistaa matalan kynnyksen palveluita kohderyhmälle verkossa. Kehittämistehtävänä oli verkkovertaistoiminnan keskeisten periaatteiden määrittäminen adhd-oireisille 16–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, joka toteutui lineaarista mallia soveltaen, nelivaiheisena prosessina. Toimintaympäristönä oli ADHD-liiton virtuaaliyhteisö ADHOODSissa käynnistynyt verkkovertaistukitoiminta. Kohderyhmänä olivat adhd-oireiset nuoret ja nuoret aikuiset. Verkkovertaistuen kehittämisen tiedonantajina toimivat kohderyhmän vapaaehtoiset nuoret kehittäjät (n=4), yhteistyötahojen asiantuntijat (n=4) sekä organisaation edustajat eli hanketiimi (n=2). Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin aikaisempaa tutkimustietoa vertaistuesta ja verkkovertaistuesta, josta koostettiin ydinteemat induktiivisen sisällön analyysin keinoin. Ideariihen avulla kerättiin tietoa toiminnan suunnittelemiseksi. Toisessa vaiheessa toteutettiin kaksi Erätaukodialogia toiminnassa huomioitavien periaatteiden löytämiseksi. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin tarkoitukseen soveltuvuuden arviointi, johon osallistui aktiiviset vertaistoimijat ja moderaattorit (n=7) sekä hanketiimi (n=2). Neljännessä vaiheessa aineisto analysoitiin teorialähtöisesti ja aineistosta määriteltiin verkkovertaistoiminnan keskeiset periaatteet.
Opinnäytetyön tuotoksena muodostettiin verkkovertaistoiminnan keskeiset periaatteet. Näitä olivat tarkoituksen, tarpeiden ja tavoitteiden määritys, toimintaympäristön valinta, vertaistuen elementtien määrittely, psykoedukaatio osana verkkovertaistukea, verkkovertaistoimijoiden koulutus ja tuki, ohjeiden, sääntöjen ja moderointi, toiminnan tuloksellisuuden arviointi sekä toiminnan levittäminen ja markkinointi. Kehittämistyö vahvisti osallistavan yhteiskehittämisen tärkeyttä käyttäjiensä näköisen toiminnan kehittämisessä ja toi esiin kohderyhmän vertaistoimijoiden yksilöllisen osaamisen, vahvuuksien ja mielenkiintojen hyödyntämisen hyödyt verkkovertaistuen kehittämisessä ja uudenlaisen toiminnan innovoinnissa.
Kohderyhmälle suunnatun verkkovertaistoiminnan tarkoitukseen soveltuvuuden arvion perusteella ADHOODSin verkkovertaistoiminnan asiaankuuluvuus ja tehokkuus sekä toimivuus matalan kynnyksen menetelmänä saada vertaistukea oli erittäin hyvää.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.