Tiedonvälitystä rennolla otteella: miten huumoria käytetään tehokeinona journalismissa?
Puuri, Essi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016294
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin huumorin käyttöä suomalaisessa uutisjournalismissa. Analysoin retorisen analyysimenetelmän keinoin, miten Ilta-Sanomien toimittaja Tuomas Manninen käyttää humoristista kerrontaa hyödyksi viidessä kirjoittamassaan uutisessa. Nämä uutiset käsittelivät tavallisia arkipäiväisiä asioita, mutta niissä käytettiin tavanomaisesta uutiskielestä poikkeavaa kerrontaa. Tavoitteena oli selvittää, mitä keinoja näissä uutisissa käytetään lukijan viihdyttämiseksi.
Tarkastelin lisäksi uutisten saamia kommentteja Ilta-Sanomien ja Facebookin kommenttiosioissa. Halusin selvittää, millaisen vastaanoton kyseiset uutiset olivat saaneet lukijakunnalta ja miten he suhtautuivat jutuissa käytettyyn huumoriin. Valikoin joukosta sellaiset kommentit, joissa käsiteltiin itse Mannista tai juttujen kirjoitustyyliä. Lisäksi pohdin yleisesti huumorin merkitystä journalismissa, kuten esimerkiksi sen hyötyjä ja riskejä.
Tutkimuksessani päädyin lopputulemaan, että analysoiduissa uutisissa toistuivat monet samat retoriset keinot. Kaikissa uutisissa oli havaittavissa sellaisia elementtejä, joiden avulla lukija on tarkoitus saada nauramaan ja kiinnostumaan uutisten aiheista. Saman toimittajan kirjoittamien uutisten pohjalta on toisaalta vaikeaa muodostaa käsitystä siitä, millainen huumori tehoaa lukijakuntaan kaikkein parhaiten. Jokaisella on kuitenkin erilainen huumorintaju, joten tähän kysymykseen ei luultavasti ole mahdollista edes saada vastausta.
Tarkastelin lisäksi uutisten saamia kommentteja Ilta-Sanomien ja Facebookin kommenttiosioissa. Halusin selvittää, millaisen vastaanoton kyseiset uutiset olivat saaneet lukijakunnalta ja miten he suhtautuivat jutuissa käytettyyn huumoriin. Valikoin joukosta sellaiset kommentit, joissa käsiteltiin itse Mannista tai juttujen kirjoitustyyliä. Lisäksi pohdin yleisesti huumorin merkitystä journalismissa, kuten esimerkiksi sen hyötyjä ja riskejä.
Tutkimuksessani päädyin lopputulemaan, että analysoiduissa uutisissa toistuivat monet samat retoriset keinot. Kaikissa uutisissa oli havaittavissa sellaisia elementtejä, joiden avulla lukija on tarkoitus saada nauramaan ja kiinnostumaan uutisten aiheista. Saman toimittajan kirjoittamien uutisten pohjalta on toisaalta vaikeaa muodostaa käsitystä siitä, millainen huumori tehoaa lukijakuntaan kaikkein parhaiten. Jokaisella on kuitenkin erilainen huumorintaju, joten tähän kysymykseen ei luultavasti ole mahdollista edes saada vastausta.