Perehdyttämisen laadun merkitys tradenomiopiskelijalle ammattiharjoittelussa
Juuti, Eeva (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016318
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka merkitykselliseksi tradenomiopiskelijat ovat kokeneet perehdytyksen ammattiharjoittelussa. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko perehdytyksen laadulla ollut vaikutusta harjoittelun näkökulmasta tai mahdollisesti myöhemmin työelämän kannalta.
Opinnäytetyön viitekehyksessä tarkasteltiin perehdytystä käsitteenä, perehdytykseen liittyvää lainsäädäntöä, sekä perehdytyksen hyötyjä ja haasteita. Lisäksi tarkoituksena oli myös selvittää, mikä vaikutus onnistuneella tai puutteellisella perehdytyksellä on työntekijän motivaatioon ja sitouttamiseen. Opinnäytetyön selvitysosuus toteutettiin hyödyntäen laadullista tutkimusmenetelmää. Kuutta tradenomiopiskelijaa haastateltiin teemahaastattelumenetelmällä, joka toteutettiin puolistrukturoiduilla haastattelukysymyksillä. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia tradenomiopiskelijoilla oli ollut ammattiharjoittelussa perehdytyksen osalta. Haastattelut tehtiin kasvokkain ja niiden kesto oli noin 30–50 minuuttia per haastattelu.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että ammattiharjoittelu on opiskelijalle loistava tilaisuus kerryttää työkokemusta opintojen aikana. Opiskelijan ensimmäinen oman alan työ on usein merkittävä kokemus ja laadukas perehdytys koettiin tärkeäksi osaksi ammattiharjoittelua. Ensimmäinen kokemus oman alan työtehtävistä voi muovata odotuksia omaa tulevaisuutta kohtaan työelämässä, ja vaikuttaa näkemykseen esimerkiksi siitä, minne pyrkii työllistymään valmistumisen jälkeen.
Viitekehyksessä esitetty tietoperusta tuki hyvin haastatteluista saatuja tuloksia. Perehdytyksen tulisi olla jatkumoa onnistuneelle rekrytointiprosessille. Perehdytystä ei tule ottaa itsestään selvänä, vaan yrityksen sisäisenä prosessina, joka vaatii päivittämistä ja jatkuvaa kehitystä. Perehdytysprosessin tulisi olla suunniteltu ja toimiva kokonaisuus, jotta se palvelee yrityksen omia tarpeita ja ennen kaikkea uuden työntekijän tarpeita. Laadukas perehdytys kuuluu jokaiselle työntekijälle.
Opinnäytetyön viitekehyksessä tarkasteltiin perehdytystä käsitteenä, perehdytykseen liittyvää lainsäädäntöä, sekä perehdytyksen hyötyjä ja haasteita. Lisäksi tarkoituksena oli myös selvittää, mikä vaikutus onnistuneella tai puutteellisella perehdytyksellä on työntekijän motivaatioon ja sitouttamiseen. Opinnäytetyön selvitysosuus toteutettiin hyödyntäen laadullista tutkimusmenetelmää. Kuutta tradenomiopiskelijaa haastateltiin teemahaastattelumenetelmällä, joka toteutettiin puolistrukturoiduilla haastattelukysymyksillä. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia tradenomiopiskelijoilla oli ollut ammattiharjoittelussa perehdytyksen osalta. Haastattelut tehtiin kasvokkain ja niiden kesto oli noin 30–50 minuuttia per haastattelu.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että ammattiharjoittelu on opiskelijalle loistava tilaisuus kerryttää työkokemusta opintojen aikana. Opiskelijan ensimmäinen oman alan työ on usein merkittävä kokemus ja laadukas perehdytys koettiin tärkeäksi osaksi ammattiharjoittelua. Ensimmäinen kokemus oman alan työtehtävistä voi muovata odotuksia omaa tulevaisuutta kohtaan työelämässä, ja vaikuttaa näkemykseen esimerkiksi siitä, minne pyrkii työllistymään valmistumisen jälkeen.
Viitekehyksessä esitetty tietoperusta tuki hyvin haastatteluista saatuja tuloksia. Perehdytyksen tulisi olla jatkumoa onnistuneelle rekrytointiprosessille. Perehdytystä ei tule ottaa itsestään selvänä, vaan yrityksen sisäisenä prosessina, joka vaatii päivittämistä ja jatkuvaa kehitystä. Perehdytysprosessin tulisi olla suunniteltu ja toimiva kokonaisuus, jotta se palvelee yrityksen omia tarpeita ja ennen kaikkea uuden työntekijän tarpeita. Laadukas perehdytys kuuluu jokaiselle työntekijälle.