Arvioita Maisa-portaalin juurruttamisesta ja kehittämisestä eräässä organisaatiossa
Virtanen, Heidi (2023)
Virtanen, Heidi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016283
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää keinoja Maisa-portaalin käytön tehostamiseen sekä käyttöasteen parantamiseen eräässä organisaatiossa. Potilaiden Maisan käytön aktiivisuus oli organisaatiossa jäänyt portaalin käyttöönottojen jälkeen matalaksi ja Maisan hyödyntäminen oli vielä kapea-alaista. Maisan etujen saavuttamisen edellytyksenä on portaalin tehokas käyttöönotto. Kirjallisuudessa on näyttöä siitä, kuinka sähköisen asioinnin portaalin kattava käyttö voi parantaa potilaiden hoitoon sitoutumista. Maisan käytön etuina ovat myös työntekijöiden työn joustavuuden ja hallittavuuden lisääntyminen sekä potilaiden toivoma sähköisen palveluntarjonnan monipuolistuminen.
Opinnäytetyössä tehty laadullinen tutkimus etsi vastauksia kysymyksiin: millaisia ovat erään organisaation Apotti-osaajina toimineiden ammattihenkilöiden arviot sähköisen asioinnin portaali Maisan käytön implementoinnista kyseisessä organisaatiossa ja millaisia puutteita implementoinnissa koetaan olleen. Toisena tutkimuskysymyksenä oli: millaisia ovat Apotti-osaajina toimineiden ammattihenkilöiden näkemykset Maisa-portaalin käyttöön liittyvistä jatkokehittämistyön tarpeista kohdeorganisaatiossa. Kohdejoukkona oli neljä organisaation Apotti-osaajana toiminutta ammattihenkilöä, jotka osana työtehtäviään toimivat avainhenkilöinä Maisan käyttöönotto-, juurruttamis- ja kehittämistyössä. Teemaryhmähaastattelu toteutettiin lokakuussa 2022.
Tulokset toivat esiin Maisan juurruttamista heikentäneitä ja edesauttaneita tekijöitä. Keskeiseksi Maisan juurruttamista heikentäneeksi tekijäksi osoittautui vaillinainen johtaminen. Maisan juurruttamisen johtamisen vajeet ilmenivät Maisan strategian ja linjausten puuttumisena sekä vastuun- ja työnjaon epäselvyyksinä. Eritasoiset osaamisvajeet heikensivät myös Maisan juurruttamista. Puutteita koettiin olleen niin yleisissä digi- ja Apotti-taidoissa kuin yksittäisten Maisan toimintojen hallitsemisessakin. Maisan juurruttamista puolestaan edesauttoivat Maisan käytön edetessä lisääntynyt osaaminen, potilaiden aktiivisuus Maisan käyttöönotossa sekä koetut hyödyt Maisan käytöstä. Näkemykset jatkokehittämistyön tarpeista kohdentuivat Maisan juurruttamisen johtamisen ja digiosaamisen vahvistamiseen. Maisan palveluvalikon laajentamiselle sekä potilaskohtaiselle Maisan käytön ohjaukselle nähtiin niin ikään tarvetta.
Saatuja tuloksia on opinnäytetyössä verrattu aiempaan kirjallisuuteen tulosten yleistettävyyden kartoittamiseksi. Jotta aiheesta voidaan muodostaa kokonaistilannekuva, tarvitaan lisää useisiin kohdejoukkoihin suuntautuvaa tutkimusta. Tämä opinnäytetyö antaa oikeutuksen esittää, että kohdeorganisaatio voi hyötyä tuloksista ja niistä hahmotellun Maisan juurruttamismallin käyttöönotosta Maisan kehittämistyössä. Opinnäytetyön tulokset ovat lisäksi soveltaen käytettävissä uusien digitaalisten palveluiden käyttöönoton suunnittelussa sekä sähköisten palveluiden juurruttamisen laadunvarmennuksessa.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.
Opinnäytetyössä tehty laadullinen tutkimus etsi vastauksia kysymyksiin: millaisia ovat erään organisaation Apotti-osaajina toimineiden ammattihenkilöiden arviot sähköisen asioinnin portaali Maisan käytön implementoinnista kyseisessä organisaatiossa ja millaisia puutteita implementoinnissa koetaan olleen. Toisena tutkimuskysymyksenä oli: millaisia ovat Apotti-osaajina toimineiden ammattihenkilöiden näkemykset Maisa-portaalin käyttöön liittyvistä jatkokehittämistyön tarpeista kohdeorganisaatiossa. Kohdejoukkona oli neljä organisaation Apotti-osaajana toiminutta ammattihenkilöä, jotka osana työtehtäviään toimivat avainhenkilöinä Maisan käyttöönotto-, juurruttamis- ja kehittämistyössä. Teemaryhmähaastattelu toteutettiin lokakuussa 2022.
Tulokset toivat esiin Maisan juurruttamista heikentäneitä ja edesauttaneita tekijöitä. Keskeiseksi Maisan juurruttamista heikentäneeksi tekijäksi osoittautui vaillinainen johtaminen. Maisan juurruttamisen johtamisen vajeet ilmenivät Maisan strategian ja linjausten puuttumisena sekä vastuun- ja työnjaon epäselvyyksinä. Eritasoiset osaamisvajeet heikensivät myös Maisan juurruttamista. Puutteita koettiin olleen niin yleisissä digi- ja Apotti-taidoissa kuin yksittäisten Maisan toimintojen hallitsemisessakin. Maisan juurruttamista puolestaan edesauttoivat Maisan käytön edetessä lisääntynyt osaaminen, potilaiden aktiivisuus Maisan käyttöönotossa sekä koetut hyödyt Maisan käytöstä. Näkemykset jatkokehittämistyön tarpeista kohdentuivat Maisan juurruttamisen johtamisen ja digiosaamisen vahvistamiseen. Maisan palveluvalikon laajentamiselle sekä potilaskohtaiselle Maisan käytön ohjaukselle nähtiin niin ikään tarvetta.
Saatuja tuloksia on opinnäytetyössä verrattu aiempaan kirjallisuuteen tulosten yleistettävyyden kartoittamiseksi. Jotta aiheesta voidaan muodostaa kokonaistilannekuva, tarvitaan lisää useisiin kohdejoukkoihin suuntautuvaa tutkimusta. Tämä opinnäytetyö antaa oikeutuksen esittää, että kohdeorganisaatio voi hyötyä tuloksista ja niistä hahmotellun Maisan juurruttamismallin käyttöönotosta Maisan kehittämistyössä. Opinnäytetyön tulokset ovat lisäksi soveltaen käytettävissä uusien digitaalisten palveluiden käyttöönoton suunnittelussa sekä sähköisten palveluiden juurruttamisen laadunvarmennuksessa.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.