Suomalaisten laulunopettajien käsityksiä oppijalähtöisyydestä

Abstract

Tutkin opinnäytetyössä suomalaisten laulunopettajien käsityksiä oppijalähtöisyydestä. Oppijalähtöisyys on usein osa opetussuunnitelmia, mutta sen toteutumista käytännössä on tutkittu vähän. Tutkimuksessa pyrin selvittämään, millaisia käsityksiä suomalaisilla laulunopettajilla on oppijalähtöisyydestä, oppijalähtöisistä menetelmistä ja niiden käytöstä.

Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kysymykset koskivat oppijalähtöisyyden määritelmää, taustoja, käytäntöjä ja menetelmiä. Kysely kuului laadullisen tutkimuksen piiriin, ja se sisälsi asteikkovastauksia ja avoimia kysymyksiä. Suuntasin kyselyn ensisijaisesti ammatissa työskenteleville laulunopettajille. Tavoittelin vastaajia Facebookin laulunopetusryhmien kautta ja Laulupedagogit ry:n jäsenkirjeen kautta ja vastauksia tuli 19.

Peilasin vastausten tuloksia työn tietopohjaan eli kriittiseen pedagogiikkaan, intersektionaaliseen feministiseen pedagogiikkaan, itseohjautuvuusteoriaan ja oppimisen itsesäätelymalleihin. Päädyin samansuuntaisiin tuloksiin kuin aiempi tutkimus aihepiirin ympärillä. Opettajilla on oppijalähtöisyydestä samankaltaisia näkemyksiä, käytännöt ja suhtautuminen oppijalähtöisiin menetelmiin vaihtelee. Vastaajat halusivat tukea oppijoita saavuttamaan omia päämääriään, olivat kiinnostuneita oppimisen tehokkuudesta ja olivat avoimia osallistamaan oppijoita opetuksensa suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimus tuotti uutta tietoa laulunopettajien oppijalähtöisyyden näkemyksistä.

In this thesis, I studied learner-centered perceptions of Finnish voice teachers. Learner-centeredness is often part of the curriculum, but there are fewer studies published on how it is carried out in practice. The focus of this study was Finnish voice teachers’ perceptions on learner-centeredness, learner-centered teaching techniques and how they are applied.

The research data were collected through a survey among Finnish singing teachers. The questions in the survey concerned the definitions, background, practices, and techniques of learner-centeredness. The survey included closed and open-ended questions. The survey was targeted at actively working singing teachers, and 19 answers were registered.

I interpreted the results of the survey through the knowledge base of this thesis, critical pedagogy, intersectional feminist pedagogy, self-determination theory and selfregulated learning theory. The analysis produced similar results to previous studies of this subject. Teachers have similar views on learner-centeredness, but methods and approaches to learner-centered techniques vary. The respondents aimed to support learners in reaching their goals, they were interested in learning efficiency and open to engaging the learners in planning and implementation of their teaching. The research also produced novel understanding on the perspectives of Finnish singing teachers towards learner-centeredness.