Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ varhaiskasvatuksessa: varhaiskasvatuksessa-sivun kehittäminen

Abstract

Tyttöjen sukuelinten silpominen on haitallinen perinne, jossa sukuelimiä vahingoitetaan ilman lääketieteellistä syytä. Arviolta 10 000 Suomessa asuvaa tyttöä tai naista on joutunut silvotuksi ja jopa 3000 tyttöön on arvioitu kohdistuvan silpomisriski. Silpominen loukkaa ihmisoikeuksia ja se voidaan katsoa Suomen rikoslain perusteella törkeäksi pahoinpitelyksi. Perinne heikentää naisten tasa-arvoa, itsemääräämisoikeuksia, sekä aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtäviin kuuluu tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ. Tehtävä pitää sisällään lapsen huoltajien näkemysten kartoittamisen aiheesta, tiedon antaminen huoltajille silpomisen haitoista ja teon rangaistavuudesta sekä silpomisen uhan ja suoritetun silpomisen merkkien pitäminen silmällä. Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida sekä kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen -internetsivukokonaisuuteen kuuluvaa Varhaiskasvatuksessa-sivua varhaiskasvattajien työn näkökulmasta. Sivukokonaisuus on osa laajempaa terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ammattilaisille suunnattua maahanmuuttoon ja kulttuurien moninaisuuteen keskittyvää sivukokonaisuutta.

Opinnäytetyössä arvioidaan varhaiskasvatuksessa-sivulle tietoa näkökulmista, joissa korostuu varhaiskasvatuksen työn realiteetit. Näihin kuuluu esimerkiksi se, että silpomisen vastaista työtä tehdään vain pienelle osalle asiakkaista, se saattaa tulla harvoin vastaan, työn suunnittelulle on rajallisesti aikaa, työhön saatavilla olevat ohjeet vaihtelevat työpaikoittain tai niitä ei ole. Prosessin kautta syntyneessä uudistetussa verkkosivussa varhaiskasvattajan velvollisuuden tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyen tuodaan selkeämmin esille ja työtä pyritään kuvailemaan ja jäsentelemään tavalla, joka helpottaa tehtävistä suoriutumista. Työn ohessa syntyi myös internetsivulle materiaaliksi kirjaamislomake, jonka avulla silpomisen uhan pystyy arvioimaan sekä silpomista ehkäisevän keskustelun käymään niin, että myös kirjaaminen suoritetaan asian kuuluvalla tavalla.