It-alan yrityksen työnantajabrändin luominen ja kehittäminen
Seretin, Waltteri (2023)
Seretin, Waltteri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116455
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työnantajabrändin luominen ja kehittäminen IT-alalla toimivalle pk-yritykselle. Tarkoituksena oli tarkastella työnantajabrändiä ja sitä, miten sitä voidaan kehittää. Opinnäytetyön päätutkimuskysymyksenä oli kuinka rakentaa ohjelmistoalan kasvuyrityksen ulkoinen työnantajabrändiä?”
Päätutkimuskysymystä rajaavia ja konkretisoivia tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössäni olivat, mikä on työnantajabrändi, mitkä tekijät vaikuttavat yrityksen ulkoiseen työnantaja brändiin ja millä tekijöillä kilpaillulla toimialalla toimiva kasvuyritys voi työnantajabrändillään erottua kilpailijoista.
Tietoperustan kannalta keskeisinä käsitteinä olivat työnantajabrändi, työnantajabrändin johtaminen, henkilöstökokemus sekä työnantaja arvolupaus. Opinnäytetyö oli konstruktiivinen ja aineistoa tutkittiin soveltaen sitä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Aineisto on hankittu käyttäen hyödyksi internetistä löytyvää alan tutkimustietoa sekä kirjallisuutta.
Toimeksiantajayritykselle rakennettiin PCDL-malli sekä Kapfererin brändi-identiteetti prisma, jonka avulla toimeksiantajayritys voi rakentaa työnantajabrändiään. PCDL-mallin yhteydessä annettiin ehdotuksia siitä, kuinka brändiä voi markkinoida. Näitä työnantajabrändin markkinoinnin toimia ovat kohderyhmän määritys sekä näkyvyys niissä kanavissa, joissa yrityksen kohderyhmää olevat työntekijät viettävät aikaa, employer ambassador toiminta sekä näkyvyys Linkedin palvelussa. Brändin suoriutumista toimeksiantajayritys voi tarkkailla työtyyväisyys- sekä pulsekyselyiden tulosten kautta sekä tarkkailemalla hakijamäärien kehitystä rekrytointien yhteydessä. Työnantajabrändin systemaattisella kehityksellä saavu-tetaan suurempi hakijamäärä sekä mahdollistetaan headhuntingin eli suora rekrytoinnin harjoittaminen. Toimeksiantajayritys voi kehittäessään työnantajabrändiään tarkastella kilpailijoidensa työnantajabrändejä ja kehittää omaa brändiänsä niin, että se on selkeästi erilainen kuin kilpailijoilla, mutta ottaa huomioon ne asiat, jotka ovat alalla toimiville työntekijöille tärkeitä.
Päätutkimuskysymystä rajaavia ja konkretisoivia tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössäni olivat, mikä on työnantajabrändi, mitkä tekijät vaikuttavat yrityksen ulkoiseen työnantaja brändiin ja millä tekijöillä kilpaillulla toimialalla toimiva kasvuyritys voi työnantajabrändillään erottua kilpailijoista.
Tietoperustan kannalta keskeisinä käsitteinä olivat työnantajabrändi, työnantajabrändin johtaminen, henkilöstökokemus sekä työnantaja arvolupaus. Opinnäytetyö oli konstruktiivinen ja aineistoa tutkittiin soveltaen sitä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Aineisto on hankittu käyttäen hyödyksi internetistä löytyvää alan tutkimustietoa sekä kirjallisuutta.
Toimeksiantajayritykselle rakennettiin PCDL-malli sekä Kapfererin brändi-identiteetti prisma, jonka avulla toimeksiantajayritys voi rakentaa työnantajabrändiään. PCDL-mallin yhteydessä annettiin ehdotuksia siitä, kuinka brändiä voi markkinoida. Näitä työnantajabrändin markkinoinnin toimia ovat kohderyhmän määritys sekä näkyvyys niissä kanavissa, joissa yrityksen kohderyhmää olevat työntekijät viettävät aikaa, employer ambassador toiminta sekä näkyvyys Linkedin palvelussa. Brändin suoriutumista toimeksiantajayritys voi tarkkailla työtyyväisyys- sekä pulsekyselyiden tulosten kautta sekä tarkkailemalla hakijamäärien kehitystä rekrytointien yhteydessä. Työnantajabrändin systemaattisella kehityksellä saavu-tetaan suurempi hakijamäärä sekä mahdollistetaan headhuntingin eli suora rekrytoinnin harjoittaminen. Toimeksiantajayritys voi kehittäessään työnantajabrändiään tarkastella kilpailijoidensa työnantajabrändejä ja kehittää omaa brändiänsä niin, että se on selkeästi erilainen kuin kilpailijoilla, mutta ottaa huomioon ne asiat, jotka ovat alalla toimiville työntekijöille tärkeitä.