Sensory Processing Measure, Second Edition (SPM™-2) -arviointimenetelmän soveltuvuus 21–87-vuotiaille suomalaisille
Kukkonen, Kaisa; Näsänen, Veera (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117260
Tiivistelmä
Yhdysvalloissa kehitetty sensorisen integraation teoriaan perustuva aistitiedon käsittelyn arviointimenetelmä, Sensory Processing Measure, Second Edition (SPM-2) kattaa koko elämänkaaren ja tuo siten toimintaterapeuteille hyvän työkalun myös aikuisten arviointiin. Menetelmän suomenkielistä ja Suomeen sovellettavaa versiota ovat laatimassa Hogrefe Psykologien Kustannus Oy ja Sensorisen integraation terapian yhdistys ry, jotka olivat myös tämän opinnäytetyön yhteistyökumppaneita. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää SPM-2-arviointimenetelmän soveltuvuutta suomalaisille aikuisille. Lisäksi selvitettiin vastaajien kokemuksia SPM-2-arviointilomakkeiden käytettävyydestä.
Opinnäytetyössä verrattiin kognitiivisilta perustoiminnoiltaan normaalitasoisten suomalaisten henkilöiden SPM-2-arviointilomakkeiden vastauksia yhdysvaltalaisiin normeihin. Opinnäytetyön aineisto koostui 21–87-vuotiaiden suomalaisten itsearviointi- (n=59) ja läheisarviointilomakkeiden (n=15) vastauksista, jotka kerättiin sähköisesti harkinnanvaraisella otannalla. SPM-2-arviointilomakkeen käytettävyyttä selvitettiin erillisillä väittämillä sekä avoimen palautteen kautta. Arviointilomakkeiden pisteet analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Lisäksi käytettävyyteen liittyviä avoimia vastauksia analysoitiin laadullisesti.
Suomalaisten vastaajien pisteet vastasivat sekä itsearviointien että läheisarviointien osalta melko hyvin yhdysvaltalaisia normeja, joskin aistiasteikkojen välillä oli pieniä eroja. Suomalaisten vastaajien standardipisteiden keskiarvot sijoittuivat kaikilla asteikoilla SPM-2-arviointimenetelmässä määritellylle tyypillistä toimintaa kuvaavalle alueelle. Käytettävyyden osalta vastaajat kokivat arviointilomakkeen selkeäksi ja nopeaksi täyttää. Heikoimmaksi käytettävyyden osa-alueeksi arvioitiin väittämien yksiselitteisyys, ja tiettyjen väittämien sanamuodot herättivät vastaajissa hämmennystä. Positiivisissa palautteissa tuotiin esille, että arviointilomakkeeseen vastaaminen tuotti oivalluksia omasta toiminnasta.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että SPM-2-arviointimenetelmän yhdysvaltalaiset normit soveltuvat myös suomalaisille aikuisille. Suomalaiset vastaajat kokivat SPM-2-arviointilomakkeiden käytettävyyden pääpiirteittäin hyväksi. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää SPM-2-arviointimenetelmän soveltuvuutta myös niille suomalaisille aikuisille, joilla on todettu aistitiedon käsittelyn vaikeuksia tai esim. neuropsykiatrinen häiriö. Tarkastelussa olisi hyvä huomioida sekä aistitiedon käsittelyn mittaamisen että arviointilomakkeen käytettävyyden näkökulma.
Opinnäytetyössä verrattiin kognitiivisilta perustoiminnoiltaan normaalitasoisten suomalaisten henkilöiden SPM-2-arviointilomakkeiden vastauksia yhdysvaltalaisiin normeihin. Opinnäytetyön aineisto koostui 21–87-vuotiaiden suomalaisten itsearviointi- (n=59) ja läheisarviointilomakkeiden (n=15) vastauksista, jotka kerättiin sähköisesti harkinnanvaraisella otannalla. SPM-2-arviointilomakkeen käytettävyyttä selvitettiin erillisillä väittämillä sekä avoimen palautteen kautta. Arviointilomakkeiden pisteet analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Lisäksi käytettävyyteen liittyviä avoimia vastauksia analysoitiin laadullisesti.
Suomalaisten vastaajien pisteet vastasivat sekä itsearviointien että läheisarviointien osalta melko hyvin yhdysvaltalaisia normeja, joskin aistiasteikkojen välillä oli pieniä eroja. Suomalaisten vastaajien standardipisteiden keskiarvot sijoittuivat kaikilla asteikoilla SPM-2-arviointimenetelmässä määritellylle tyypillistä toimintaa kuvaavalle alueelle. Käytettävyyden osalta vastaajat kokivat arviointilomakkeen selkeäksi ja nopeaksi täyttää. Heikoimmaksi käytettävyyden osa-alueeksi arvioitiin väittämien yksiselitteisyys, ja tiettyjen väittämien sanamuodot herättivät vastaajissa hämmennystä. Positiivisissa palautteissa tuotiin esille, että arviointilomakkeeseen vastaaminen tuotti oivalluksia omasta toiminnasta.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että SPM-2-arviointimenetelmän yhdysvaltalaiset normit soveltuvat myös suomalaisille aikuisille. Suomalaiset vastaajat kokivat SPM-2-arviointilomakkeiden käytettävyyden pääpiirteittäin hyväksi. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää SPM-2-arviointimenetelmän soveltuvuutta myös niille suomalaisille aikuisille, joilla on todettu aistitiedon käsittelyn vaikeuksia tai esim. neuropsykiatrinen häiriö. Tarkastelussa olisi hyvä huomioida sekä aistitiedon käsittelyn mittaamisen että arviointilomakkeen käytettävyyden näkökulma.