Osaamisen johtaminen tekoälyajan kliinisissä laboratorioissa

Abstract

Suomella on tavoite olla yksi kärkimaista tekoälyn soveltamisessa. Tekoäly tarkoittaa laitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka oppivat ja tekevät päätöksiä lähes ihmisen tavoin. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää paitsi teknologiaa, myös tekoälyn soveltamista tukevia osa-alueita. Terveydenhuollon rakenneuudistus sekä niukat resurssit edesauttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Tekoälyratkaisujen käyttöönotto edellyttää työntekijöiltä kykyä oppia työskentelemään tekoälyn kanssa sekä tekoälyn rajoitusten ja mahdollisuuksien tuntemista.

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli tarkastella tekoälypohjaisten diagnostiikka palveluiden osaamisen johtamista kliinisten laboratorioiden näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa, mitä aiheesta on jo tutkittu ja mitä siitä tiedetään nimenomaan osaamisen johtamisen näkökulmasta.

Opinnäytetyö toteutettiin scoping - kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin systemoidusti maaliskuussa 2023 hakuportaaleihin PubMed, Cinahl, ScenceDirect ja ProQuest. Tiedonhaku tuotti 126 hakutulosta. Otsikkotasolla mukaan valittiin 41 artikkelia, joista luettiin tiivistelmät. Koko teksti luettiin 15 artikkelista. Muista lähteistä mukaan kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin yksi artikkeli. Sisäänotto- ja poissulkukriteereiden avulla valittiin kirjallisuuskatsaukseen yhteensä kahdeksan artikkelia. Kaikille mukaan valituille artikkeleille tehtiin laadunarviointi. Mukaan valittujen artikkeleiden sisältö luokiteltiin teemoittain kolmeen pääluokkaan.

Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kahdeksan artikkelia, jotka olivat julkaistu vuosina 2019–2023 Yhdysvalloissa, Italiassa sekä kansainvälisenä yhteistyönä. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä. Kirjallisuuskatsaukseen sisältyi kaksi kyselytutkimusta, kaksi mielipidettä, yksi pääkirjoitus ja kolme narratiivista katsausta. Kirjallisuudesta voitiin muodostaa kolme pääluokkaa tekoälyajan kliinisen laboratorion osaamisen johtamiseksi: koulutus, tekoälyn hyväksyminen ja laboratorioammattilaisten uudistuva rooli.

Tässä opinnäytetyössä havaittiin, että osaamisen johtamista tekoälyn sovellutuksia hyödyntävissä diagnostiikkapalveluissa ei ole juurikaan tutkittu. Aihetta on kirjallisuudessa sivuttu osana muuta kontekstia. Tekoäly on osa tulevaisuuden laboratoriota, joten tutkimuksia tarvitaan. Tämä opinnäyte työ voi ohjata koulutuksen ja jatkotutkimuksen kohdistamista.

Finland has a goal to be on top of using artificial intelligence applications. Artificial intelligence is devices, programs and systems that can learn and make decisions almost as a human being. Artificial intelligence requires not only the technology but also areas that support the usage of these applications. Health care services are in the middle of a reconstruction and there is a lack in resources. Both aspects support the digitalization of health care services. When it comes to implementing artificial intelligence, the personnel of clinical laboratories need the ability work with artificial intelligence as well as to understand its limitations and possibilities.

The purpose of this thesis was to investigate artificial intelligence technologies in the clinical laboratories from the perspective of competence management. The goal of the Thesis was to know what research has already been made and what is known on the topic.

This thesis was conducted as a scoping review. A systemised search was performed on March 2023 in databases PubMed, Cinahl, ScienceDirect and ProQuest. As a result, there were 126 articles. 41 abstracts and 15 full text articles read. One article was added in from references. All together eight articles were included into this scoping review. All articles went through JBI Critical Appraisal quality assessment tools. Subjects were classified in three main themes.

Eight articles were included into the review. All included articles were written in English language. The articles were published between the years 2019 and 2023 in United States of America, Italy and as an international collaboration. Two surveys, two opinion papers, one editorial and three narrative reviews were included. According to this scoping review competence management in the era of artificial intelligence in Clinical laboratories could be classified in three main themes: education, acceptance, and a changing role of laboratory professionals.

Findings of this thesis show that there have not been studies on the competence management of clinical laboratories using artificial intelligence. Some papers discuss the topic as a viewpoint of implementing applications of artificial intelligence, future of clinical laboratories or attitudes towards artificial intelligence. Artificial intelligence is certainly a part of the future laboratory services. This thesis can provide a direction for further research and education.