Johtaminen ja organisaation oppiminen kriisin jälkeen

Abstract

Tämän tutkimuksen päätavoitteena on kerätä hyödyllistä tietoa koetun kriisin antamista mahdollisuuksista kehittää organisaatiota. Aiemmat tutkimukset tämän aihepiirin ympäriltä ovat lähinnä keskittyneet kriisijohtamiseen ja kriisitoimintaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat ”Mitä kriisistä on opittu?” ja ”Miten opitut asiat hyödynnetään tulevaisuudessa?”. Tutkimuksen tukikysymyksenä on, että miten parannetaan kriiseihin varautumista ja niistä oppimista? Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu neljästä avainkäsitteestä, jotka liittyvät tutkimusaiheeseen ja toisiinsa. Ne ovat johtaminen, kriisit organisaatiossa, organisaation oppimismenetelmät ja kriisijohtaminen. Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään toiminnan merkityksiä sekä löytämään säännönmukaisuuksia. Tutkimusmenetelmäksi on valittu puolistrukturoitu teemahaastattelu, koska se tarjoaa haastateltavien tarinoihin ja kokemuksiin pohjalta laaja-alaisen käsityksen tutkimuksen aiheesta. Tutkimuksen keskeisiksi havainnoiksi nostetaan tiedotuksen ja dokumentoinnin tärkeys, johtajan toiminnan merkitys kriisin jälkeen palautumisvaiheessa ja yrityskulttuurin vaikutukset oppimiseen. Kriisiharjoittelun merkitystä ei voi vähätellä kriiseihin varautumisessa ja niistä selviytymisen kannalta. Tutkimuksessa ilmeni, että johtajan pitää huolehtia myös itsestään, jotta voi luoda ympärilleen oikeanlaisen tunnelman kriisin aikana ja sen jälkeen. Psykologinen turvallisuuden merkitys oppimisessa, tietojen jakamisessa ja toiminnan uudistamisessa nousi esille tutkimuksessa. Yhtenä keskeisenä huomiona tutkimuksesta nousi esille, että aiemmin toiminut ratkaisu ei välttämättä toimikaan uudessa kriisissä, mutta se voi antaa vinkkejä ratkaisun löytämiseen.

The aim of this thesis was to collect information about the opportunities to develop the operation of the organization given by crisis. Previous studies have been focused on crisis management and coping with the crises. The objective of the thesis was to answer two research questions, which are "What has been learned from the crisis?" and "How to apply those learned things to organizations operations in the future?” The thesis’ supporting question is how to improve crisis preparedness and learning from them? The theoretical framework of this thesis consists of four key concepts which are leadership, crises in the organization, organizational learning methods and crisis management. The research was executed as qualitative research. Semi-structured thematic interviewer was chosen to be to the research method in this thesis as it offers wide-range insight to the thesis subjects that are based on experiences and stories of the interviewee. The key findings of the study are the importance of information and documentation, the importance of the manager's actions in the recovery phase after the crisis, and the effects of corporate culture on learning. The importance of crisis training cannot be underestimated in preparing for crises. The research revealed that the leader must also take care of himself to be able to create the right atmosphere around him during and after a crisis. The importance of psychological safety in learning, sharing information and renewing operations came up in the thesis. One observation from the thesis that emerged is that the solution that worked before may not work in a new crisis, but it can give advice on how to find a solution.