Taimikonhoidon vaikutus hiilensidontaan

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia taimikonhoidon ja sen voimakkuuden vaikutusta hiilensidontaan puuston elinkaarella. Työ kuuluu osaksi Suomen metsäkeskuksen Aktiivisuutta metsänomistukseen – lisää hiiltä Lapin metsiin -hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa kestävän metsätalouden edellytyksiä aktivoida metsänomistajia kestävään metsätalouteen, jolloin metsien hiilensidonta- ja varastointikyky paranee. Tutkimus on jatkoa opinnäytetyölle Hollanti & Savolainen: Taimikonhoidon vaikutus metsikön kehitykseen ja ainespuun tuotokseen. Tutkimuksessa käsiteltiin taimikonhoitoa, harvennushakkuita, uudistushakkuita, hiilensidontaa ja aiempia tutkimuksia aiheesta.

Aineisto koostui kuudesta tuoreen kankaan kuusikkokuviosta ja kuudesta kuivahkon kankaan männikkökuviosta, jotka inventoitiin syksyllä 2021 Rovaniemen alueelta. Taimikot saatiin Metsäkeskuksen metsävaratietokannasta. Kaikki koetaimikot olivat hoitamattomia.

Tutkimuksessa taimikoita simuloitiin Monsu-ohjelmistolla. Taimikoille simuloitiin kolme käsittelyvaihtoehtoa: ensimmäisessä vaihtoehdossa taimikko hoidettiin metsänhoidon suositusten mukaisesti, toisessa vaihtoehdossa taimikonhoidossa jätettiin korkeampi kasvatustiheys ja kolmannessa vaihtoehdossa taimikkoa ei hoidettu ollenkaan. Tämän jälkeen puusto kasvatettiin ensiharvennusikäiseksi ja sen jälkeen metsänhoidon suositusten mukaisesti kiertoajan loppuun asti, jolloin simuloimme uudistushakkuun. Kaikilta käsittelyvaihtoehdoilta kirjattiin ylös kiertoajat, hakkuukertymät ja hiilitaseet.

Tutkimuksessa havaittiin, että hoitamattomilla taimikoilla hiilitase oli suurin kaikilla kuvioilla niin männiköissä kuin kuusikoissa. Hoidetuilla kuvioilla hiilitase oli pienin ja puolihoidetuilla hoidettuja suurempi. Taimikon hoitamattomuus johti etenkin kuusikoissa kiertoajan pitenemiseen. Männiköissä kiertoaika piteni kolmella kuviolla ja kolmella muulla se oli sama kuin hoidetuilla ja puolihoidetuilla kuvioilla. Taimikon hoitamattomuus johti myös metsikön järeytymisen hidastumiseen ja laadun heikkenemiseen. Tutkimustuloksista Metsäkeskus saa uutta tietoa liittyen hiilensidontaan ja voi hyödyntää sitä viestinnässään metsänomistajille.

This thesis aimed to analyze the effect of tending a seedling stand and its intensity on carbon sequestration in the forest throughout its life cycle. It is part of the Activity for forest ownership - more carbon in Lapland's forests- project conducted by the Finnish Forest Centre. The project aims to promote sustainable forest management and improve carbon sequestration and storage in forests. This study builds upon previous research by Hollanti & Savolainen. This thesis focuses on tending a seedling stand, thinning, regeneration harvests, and carbon sequestration.

The dataset of the study consisted of six mesic heath spruce seedling stands and six sub-xeric heath pine seedling stands, which were inventoried in the autumn of 2021 in the Rovaniemi area. The seedling stands were obtained from the Forest Centre's forest resource database. All the seedling stands were untreated.

The seedling stands were simulated using the Monsu software in the study. Three treatment options were simulated for the seedling stands: In the first option, the stands were managed according to the Forest Management Recommendations. In the second option, a higher growing density was used in the seedling stand management. In the third option, the seedling stands were left unmanaged. Afterwards, the stands were grown to the first thinning stage and then managed according to the Forest Management Recommendations to the end of the rotation period. At this point, a regeneration harvest was simulated. Rotation periods, harvested volumes, and carbon balances were recorded for all treatment options.

The study found that untreated seedling stands had the highest carbon balance in both pine and spruce stands, while treated stands had the lowest carbon balance and semi-treated stands had a higher balance than treated stands. The lack of management in seedling stands, especially in spruce stands, led to longer rotation times. In pine stands, rotation times were extended on three plots, while on three other plots they were the same as in treated and semi-treated stands. Untreated seedling stands also resulted in slower growth and reduced quality of the forest. These research findings provide the Finnish Forest Centre with new information regarding carbon sequestration and can be utilized in their communication with forest owners.