Kuvataiteen hyödyntäminen elokuvakerronnassa: uudelleenmaalaus kuvaajan työkaluna
Karasjoki, Aino (2023)
Karasjoki, Aino
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220742
Tiivistelmä
Toiminnallisessa opinnäytetyössä tarkastellaan maalausten käyttöä kuvakerronnassa niiden uudelleenrakentamisen näkökulmasta. Teososan lyhytelokuvan Esikuva (2023) on ohjannut Elina Auvinen ja kuvannut Aino Karasjoki. Esikuva kertoo nuoren aikuisuuden partaalla olevasta teinistä Elsasta, jonka isä katoaa mystisesti. Elokuvan teemat käsittelevät erilaisia ihmissuhteita ja esikuvien murenemista. Opinnäytetyön aihetta tuotiin teoriasta käytäntöön elokuvallisesti uudelleenmaalaamalla kaksi maalausta kuviksi elokuvaan.
Työn tavoitteena on tarkastella maalausten käyttöä kuvaajan työkaluna omakohtaisen prosessin kautta sekä avata kuvataidetta ja maalauksia yhdistäviä elementtejä.
Teoriaosuus syventää kolmea tapaa tarkastella sekä kuvataidetta että elokuvan kuvaa: kompositio, valo ja väri. Nämä rakennepalaset vaikuttavat kuvan välittämään tunteeseen, mutta auttavat kuvaajaa myös onnistumaan teknisesti uudelleenmaalauksessa. Teoriaosuudessa pohditaan myös estetiikan filosofiaa ja teorian merkitystä subjektiivisessa aiheessa.
Menetelminä opinnäytetyössä on käytetty elokuva-analyysia ja aktiivista havainnointia kuvaajan roolissa.
Kuvaajan kokemuksissa kuvataiteen hyödyntämisessä havaittiin, että uudelleenmaalaukseen vaikuttavat kaksi tekijää: suunnittelu ja kuvaustilanne. Havaittiin myös, että toinen uudelleenmaalatuista kuvista epäonnistui, ja analysoitiin onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia asioita.
Opinnäytetyössä todetaan, että maalausten käyttö voi vahvistaa kohtauksen tunnetilaa ja mahdollistaa mielenkiintoisia kompositioita, mutta tarkkaan määritelty tavoiteltava kuva voi vaikeuttaa hetkessä elämistä ja muutoksiin sopeutumista.
Työn tavoitteena on tarkastella maalausten käyttöä kuvaajan työkaluna omakohtaisen prosessin kautta sekä avata kuvataidetta ja maalauksia yhdistäviä elementtejä.
Teoriaosuus syventää kolmea tapaa tarkastella sekä kuvataidetta että elokuvan kuvaa: kompositio, valo ja väri. Nämä rakennepalaset vaikuttavat kuvan välittämään tunteeseen, mutta auttavat kuvaajaa myös onnistumaan teknisesti uudelleenmaalauksessa. Teoriaosuudessa pohditaan myös estetiikan filosofiaa ja teorian merkitystä subjektiivisessa aiheessa.
Menetelminä opinnäytetyössä on käytetty elokuva-analyysia ja aktiivista havainnointia kuvaajan roolissa.
Kuvaajan kokemuksissa kuvataiteen hyödyntämisessä havaittiin, että uudelleenmaalaukseen vaikuttavat kaksi tekijää: suunnittelu ja kuvaustilanne. Havaittiin myös, että toinen uudelleenmaalatuista kuvista epäonnistui, ja analysoitiin onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia asioita.
Opinnäytetyössä todetaan, että maalausten käyttö voi vahvistaa kohtauksen tunnetilaa ja mahdollistaa mielenkiintoisia kompositioita, mutta tarkkaan määritelty tavoiteltava kuva voi vaikeuttaa hetkessä elämistä ja muutoksiin sopeutumista.