Kokeillen kohti opetuksen XR-sisältöjä
Drake, Merja; Kärkkäinen, Outi (2023)
Drake, Merja
Kärkkäinen, Outi
Editoija
Drake, Merja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060552514
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060552514
Tiivistelmä
Tämä julkaisu on PedaXR-hankkeen loppuraportti, johon on kerätty keskeiset asiat hankkeen tavoitteista, tehtävistä, rooleista ja lopputuloksista. PedaXR oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka alkoi syksyllä 2021 ja päättyi heinäkuussa 2023. Hankkeen päätavoite oli lisätäopetushenkilöstön ja opiskelijoiden tietoa XR-teknologista ja teknologian tuomista mahdollisuuksista ja myös sen haasteista opetustyölle.
Vaikka hankeaika oli lyhyt, XR-teknologiarintamalla ehti tapahtua todella paljon. Oculus VR-lasit vaihtoivat omistajaa Metalle, oppilaitokset hyödyn- sivät AltspaceVR-alustaa virtuaalisten maailmojen tekemiseen sekä virtuaali- tapahtumiin, mutta alustan tuki loppuu, lukematon määrä uusia VR- ja AR tai VR/AR-laseja tuli markkinoille. Hankkeen aikana hyödynsimme Kickstarteria ja hankimme yhdet ranskalaiset Lynx-lasit. XR-teknologiateollisuuden liikevaihdon odotetaan kasvavan lähivuosina huimasti, joten tämän hankkeen puitteissa olemme ehtineet vain raapaista pintaa, mutta samalla olemme hanketekijöinä oppineet todella paljon. Toivottavasti myös järjestämämme koulutukset ja webinaarit ovat omat osaltaan lisänneet kiinnostusta XR-teknologiaa kohtaan.
Hankkeen toteuttajina olivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulu koordinaattorina ja kumppaneina Metropolian, Kajaanin ja Turun ammattikorkeakoulut. Hankkeen työpaketeista ja tavoitteista tarkemmin luvussa Mikä ja miksi XR-teknologiaa opetukseen.
Kuten edellä mainittiin, julkaisun ensimmäisessä luvussa Merja Drake ja Outi Kärkkäinen avaavat hankkeen taustaa ja sisältöä. Miksi hanketta lähdettiin toteuttamaan ja mitä tavoitteita asetettiin, sekä mitä kaikkea hankkeessa tehtiin ja miten hankkeen tuotoksia voidaan jatkossakin hyödyntää. Samassa luvussa hankkeen asiantuntija Santeri Saarinen Metropolian Helsinki XR Centeristä avaa lukijalle laajennetun todellisuuden ja metaversumin käsitteitä. Kolmanteen lukuun on kerätty hankkeessa toteutettujen sovellusten kuvauksia ja myös tekninen näkökulma AR-sovelluksen
kehittämisestä. Valtaosa hankkeessa tehdyistä sovelluksista on suunnattu sote-alalle. Lehtori Taina Romppanen kollegoineen kertovat Kajaanin ammattikorkeakoulussa toteutetuista hoitotyön oppisisällöistä. Lehtori Olli Toivonen Turun ammattikorkeakoulusta kuvaa artikkelissaan sosionomiopiskelijoille suunnattua aluekävelyn AR-kännykkäsovellusta. Projektiasiantuntija Jani Lindblad Haaga-Heliasta kertoo sekä ravintola-alalle suunnatun virtuaalisen opetusdemon että luonnossa liikkumaan houkuttelevan NatureAR -kännykkäsovelluksen toteuttamisesta ja
Haaga-Helian projektiasiantuntija Jere Ranta avaa teknistä näkökulmaa AR-sovelluksen tekemiseen.
Neljännessä luvussa pohditaan XR-teknologian suhdetta pedagogiikkaan historian, teorian ja käytännön kokemusten valossa. Merja Draken artikkelissa pohditaan, minkälaista pedagogiikkaa XR-oppisisällöt vaativat ja hahmotellaan myös pedagogista mallia, joka soveltuu XR-teknologian
käyttöön opetuksessa tai osaamisen tunnistamisessa. Turun ammattikorkeakoulun lehtorit Tiina Laakso ja Ulla Niittyinperä kertovat artikkelissaan kokemuksia XR-tekniikan käytöstä opetuksessa ja siitä, miten pelaamalla oppii ja mitä tulee ottaa huomioon, kun opetuksessa käytetään XR-tekno-
logiaa vaikkapa pelin muodossa. Neljännessä luvussa lehtorit Mirka Toivonen ja Teija Franck Turun ammattikorkeakoulusta kuvaavat opiskelijoiden kokemuksia XR-teknologian käytöstä oppimateriaalina ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat kertovat myös itse kokemuksiaan hankkeessa tehdyistä XR-pilottisisällöistä. Luvun lopuksi Kajaanin ammattikorkeakoulun moniammatillinen tiimi kertoo kokemuksiaan XR-sisältöjen yhteiskehittämisestä.
Viimeisessä luvussa esitellään hankkeessa toteutettuja koulutuksia, hankkeesta ja XR-teknologian käytöstä opetuksessa saatua palautetta useilla messuilla sekä muutamia hankkeen aikana toteutuneita tapahtumia ja vierailuja XR-alan yrityksiin ja oppilaitoksiin, jotka ovat edelläkävijöitä
XR-teknologian käytössä. Yksi mielenkiintoinen kokemus oli projektiasiantuntija Nora Lappalaisen kuvaama Haaga-Helian hanketiimin vierailu Varjolle, joka on suomalainen kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu toimija XR-teknologia-alalla. Lopuksi Metropolian asiantuntija Janina Rannikko esittelee hankkeessa toteutetun virtuaalisen verkostoitumisalustan, jonka avulla eri toimijat, kuten vaikka yritykset ja oppilaitokset, voivat verkostoitua ja löytää tekijöitä tai yhteistyökumppaneita tulevaisuuden XR-hankkeisiinsa.
Vaikka hankeaika oli lyhyt, XR-teknologiarintamalla ehti tapahtua todella paljon. Oculus VR-lasit vaihtoivat omistajaa Metalle, oppilaitokset hyödyn- sivät AltspaceVR-alustaa virtuaalisten maailmojen tekemiseen sekä virtuaali- tapahtumiin, mutta alustan tuki loppuu, lukematon määrä uusia VR- ja AR tai VR/AR-laseja tuli markkinoille. Hankkeen aikana hyödynsimme Kickstarteria ja hankimme yhdet ranskalaiset Lynx-lasit. XR-teknologiateollisuuden liikevaihdon odotetaan kasvavan lähivuosina huimasti, joten tämän hankkeen puitteissa olemme ehtineet vain raapaista pintaa, mutta samalla olemme hanketekijöinä oppineet todella paljon. Toivottavasti myös järjestämämme koulutukset ja webinaarit ovat omat osaltaan lisänneet kiinnostusta XR-teknologiaa kohtaan.
Hankkeen toteuttajina olivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulu koordinaattorina ja kumppaneina Metropolian, Kajaanin ja Turun ammattikorkeakoulut. Hankkeen työpaketeista ja tavoitteista tarkemmin luvussa Mikä ja miksi XR-teknologiaa opetukseen.
Kuten edellä mainittiin, julkaisun ensimmäisessä luvussa Merja Drake ja Outi Kärkkäinen avaavat hankkeen taustaa ja sisältöä. Miksi hanketta lähdettiin toteuttamaan ja mitä tavoitteita asetettiin, sekä mitä kaikkea hankkeessa tehtiin ja miten hankkeen tuotoksia voidaan jatkossakin hyödyntää. Samassa luvussa hankkeen asiantuntija Santeri Saarinen Metropolian Helsinki XR Centeristä avaa lukijalle laajennetun todellisuuden ja metaversumin käsitteitä. Kolmanteen lukuun on kerätty hankkeessa toteutettujen sovellusten kuvauksia ja myös tekninen näkökulma AR-sovelluksen
kehittämisestä. Valtaosa hankkeessa tehdyistä sovelluksista on suunnattu sote-alalle. Lehtori Taina Romppanen kollegoineen kertovat Kajaanin ammattikorkeakoulussa toteutetuista hoitotyön oppisisällöistä. Lehtori Olli Toivonen Turun ammattikorkeakoulusta kuvaa artikkelissaan sosionomiopiskelijoille suunnattua aluekävelyn AR-kännykkäsovellusta. Projektiasiantuntija Jani Lindblad Haaga-Heliasta kertoo sekä ravintola-alalle suunnatun virtuaalisen opetusdemon että luonnossa liikkumaan houkuttelevan NatureAR -kännykkäsovelluksen toteuttamisesta ja
Haaga-Helian projektiasiantuntija Jere Ranta avaa teknistä näkökulmaa AR-sovelluksen tekemiseen.
Neljännessä luvussa pohditaan XR-teknologian suhdetta pedagogiikkaan historian, teorian ja käytännön kokemusten valossa. Merja Draken artikkelissa pohditaan, minkälaista pedagogiikkaa XR-oppisisällöt vaativat ja hahmotellaan myös pedagogista mallia, joka soveltuu XR-teknologian
käyttöön opetuksessa tai osaamisen tunnistamisessa. Turun ammattikorkeakoulun lehtorit Tiina Laakso ja Ulla Niittyinperä kertovat artikkelissaan kokemuksia XR-tekniikan käytöstä opetuksessa ja siitä, miten pelaamalla oppii ja mitä tulee ottaa huomioon, kun opetuksessa käytetään XR-tekno-
logiaa vaikkapa pelin muodossa. Neljännessä luvussa lehtorit Mirka Toivonen ja Teija Franck Turun ammattikorkeakoulusta kuvaavat opiskelijoiden kokemuksia XR-teknologian käytöstä oppimateriaalina ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat kertovat myös itse kokemuksiaan hankkeessa tehdyistä XR-pilottisisällöistä. Luvun lopuksi Kajaanin ammattikorkeakoulun moniammatillinen tiimi kertoo kokemuksiaan XR-sisältöjen yhteiskehittämisestä.
Viimeisessä luvussa esitellään hankkeessa toteutettuja koulutuksia, hankkeesta ja XR-teknologian käytöstä opetuksessa saatua palautetta useilla messuilla sekä muutamia hankkeen aikana toteutuneita tapahtumia ja vierailuja XR-alan yrityksiin ja oppilaitoksiin, jotka ovat edelläkävijöitä
XR-teknologian käytössä. Yksi mielenkiintoinen kokemus oli projektiasiantuntija Nora Lappalaisen kuvaama Haaga-Helian hanketiimin vierailu Varjolle, joka on suomalainen kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu toimija XR-teknologia-alalla. Lopuksi Metropolian asiantuntija Janina Rannikko esittelee hankkeessa toteutetun virtuaalisen verkostoitumisalustan, jonka avulla eri toimijat, kuten vaikka yritykset ja oppilaitokset, voivat verkostoitua ja löytää tekijöitä tai yhteistyökumppaneita tulevaisuuden XR-hankkeisiinsa.