Seksuaaliterveysopinnot hoitotyön opiskelijoiden näkökulmasta Lapin ammattikorkeakoulussa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla nykyisen Lapin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksen seksuaaliterveysopintojen kokemuksia ja näkemyksiä opiskelijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lapin ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksista ja näkemyksistä seksuaaliterveyden opinnoista, jota voitaisiin hyödyntää hoitotyön koulutuksen kehittämisessä.

Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee seksuaaliterveyttä käsitteenä ja seksuaalisuutta ihmisen elämänkaaressa sekä seksuaaliterveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten seksitauteja. Opinnäyte toteutetaan laadullisena tutkimuksena, jota ohjaavina tutkimuskysymyksinä olivat: mitä vahvuuksia opiskelijat näkevät tämänhetkisissä hoitotyön koulutuksen seksuaaliterveysopinnoissa, ja mitä kehittämistarpeita hoitotyön koulutuksen seksuaaliterveysopinnoissa on. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka sai sähköpostitse yhteensä 221 hoitotyön opiskelijaa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jossa käytettiin analyysimenetelmänä tyypittelyä.

Osallistuneista opiskelijoista suurin osa pitivät nykyisiä seksuaaliterveysopintoja joko riittämättöminä tai erittäin riittämättöminä. Seksuaaliterveyden opintojen kuvailuissa yleisimpiä ja selkeitä teemoja olivat seksuaaliterveyden käsittelyn vähäisyys ja vajaus sekä opetuksen ja luentojen vähäisyys. Opiskelijat kuvailivat uuden osaamisen puuttumista ja seksuaaliterveysopintojen riittämättömyyttä osaamisen lisäämiseksi seksuaaliterveysopintojen kautta. Opiskelijoiden seksuaaliterveysopintojen kehittämistarpeiden kuvailuissa yleisimpinä teemoina nousi opintojen monipuolistaminen, lisääminen sekä rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen. Seksuaaliterveyskokemusten kuvailuissa teemoiksi nousivat potilaslähtöiset ja hoitajalähtöiset vuorovaikutustilanteet, joista hoitajalähtöiset olivat yleisempiä.

The purpose of this thesis was to describe the experiences and views regarding the sexual health studies in the current nursing and health care programme at the Lapland University of Applied Sciences from the students’ point of view. The commissioner of the thesis was the Lapland University of Applied Sciences. The goal was to produce information about the experiences and views of the students at Lapland University of Applied Sciences regarding the sexual health studies, which could potentially be used in the further development of nursing education contents.

The theoretical base of the thesis addresses sexual health as a concept and sexuality within a person’s life cycle, as well as factors affecting sexual health, such as sexually transmitted diseases. The thesis was implemented as a qualitative study. The guiding research questions were: what strengths do the students see in the current sexual health studies in the nursing programme, and what development needs are there in the sexual health studies in the nursing programme. The research material was collected by using a digital questionnaire, which was sent to a total of 221 nursing students by e-mail. The answers were analyzed with content analysis by using categorizing through types as the analysis method.

Most of the participating students considered the current sexual health studies either as insufficient or very insufficient. In the descriptions of the sexual health studies the most common and clear themes were the lack of and scarcity of the discussion on sexual health, as well as the lack of teaching and lectures. The students described a lack of new competence and the insufficiency of the sexual health studies from which to increase their competence. In the students’ descriptions of the development needs of the sexual health studies, the most common themes that came up were the diversification and increase of studies, as well as the structural development and development of the content. In the descriptions of sexual health experiences, the themes that emerged were patient-oriented and nurse-oriented interaction situations, of which the nurse-oriented ones were more common.