Elintapaohjaus tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä: esidiabeetikoiden näkemyksiä
Järvenpää, Minna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521743
Tiivistelmä
Esidiabetes on suuri ja kasvava kansanterveydellinen ongelma niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien esidiabeetikoiden kokemuksia saamastaan elintapaohjauksesta ja toiveita elintapaohjaukseen liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa esidiabeetikoiden elintapaohjauksen toteutumisesta ja toiveista sekä hyödyntää tietoa esidiabeetikoiden elintapaohjauksen kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin vuosina 2021-2022 Diabetesliiton järjestämiin verkkokursseihin ilmoittautuneilta henkilöiltä, jotka ovat tyypin 2 diabeteksen riskissä ja esidiabetes-vaiheessa. Aineisto kerättiin esidiabeetikoilta ennen Diabetesliiton verkkokurssille osallistumista ja kyselyssä kartoitettiin heidän aiempia kokemuksiaan elintapaohjauksesta ennen verkkokurssia. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu kysely, joka toteutettiin Webropol-verkkokyselytyökalulla. Verkkokurssille ilmoittautuneille lähetettiin yhteistyötahon toimesta sähköpostilla tiedotus mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja linkki sähköiseen kyselyyn. Tutkimukseen soveltuvia kyselyyn vastaajia oli 20. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tutkimusten tulokset osoittivat, että esidiabeteksen tai koholla olevan verensokerin toteamisen jälkeen ohjausta terveydenhuollon ammattilaiselta oli saanut vain alle puolet kyselyyn vastaajista ja elintapaohjauksesta jäi usein puuttumaan jatkuvuus. Ohjauksen sisältöön ja tiedon saamiseen oltiin osittain tyytyväisiä. Suurin osa elintapaohjausta saaneista koki elintapaohjauksen antaneen heille motivaatiota ja tukea elintapamuutokseen. Elintapaohjauksen koettiin vahvistavan itseluottamusta muutokseen sekä lisäävän pystyvyyden tunnetta. Esidiabeetikot toivoivat elintapaohjaukselta säännöllisyyttä ja jatkuvuutta. Ohjauksen toivottiin olevan yksilöllistä ja käytännönläheistä. Terveydenhuollon ammattilaiselta saatu tuki, motivointi ja rohkaisu koettiin tärkeiksi.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää niin esidiabeetikoiden elintapaohjauksen toteutumisen suunnittelussa kuin sen sisällön kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin vuosina 2021-2022 Diabetesliiton järjestämiin verkkokursseihin ilmoittautuneilta henkilöiltä, jotka ovat tyypin 2 diabeteksen riskissä ja esidiabetes-vaiheessa. Aineisto kerättiin esidiabeetikoilta ennen Diabetesliiton verkkokurssille osallistumista ja kyselyssä kartoitettiin heidän aiempia kokemuksiaan elintapaohjauksesta ennen verkkokurssia. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu kysely, joka toteutettiin Webropol-verkkokyselytyökalulla. Verkkokurssille ilmoittautuneille lähetettiin yhteistyötahon toimesta sähköpostilla tiedotus mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja linkki sähköiseen kyselyyn. Tutkimukseen soveltuvia kyselyyn vastaajia oli 20. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tutkimusten tulokset osoittivat, että esidiabeteksen tai koholla olevan verensokerin toteamisen jälkeen ohjausta terveydenhuollon ammattilaiselta oli saanut vain alle puolet kyselyyn vastaajista ja elintapaohjauksesta jäi usein puuttumaan jatkuvuus. Ohjauksen sisältöön ja tiedon saamiseen oltiin osittain tyytyväisiä. Suurin osa elintapaohjausta saaneista koki elintapaohjauksen antaneen heille motivaatiota ja tukea elintapamuutokseen. Elintapaohjauksen koettiin vahvistavan itseluottamusta muutokseen sekä lisäävän pystyvyyden tunnetta. Esidiabeetikot toivoivat elintapaohjaukselta säännöllisyyttä ja jatkuvuutta. Ohjauksen toivottiin olevan yksilöllistä ja käytännönläheistä. Terveydenhuollon ammattilaiselta saatu tuki, motivointi ja rohkaisu koettiin tärkeiksi.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää niin esidiabeetikoiden elintapaohjauksen toteutumisen suunnittelussa kuin sen sisällön kehittämisessä.