Hiilijalanjälkivertailu uudisrakennuksen ja saneerauskohteen välillä
Hilliaho, Joonas (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521689
Tiivistelmä
Ekologisuus ohjaa nykyrakentamista enenevissä määrin. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat mittavan ilmastokuorman Suomen kokonaispäästöistä. Energiatehokkaat lämmitysmuodot ja rakenneratkaisut sekä pienemmän hiilijalanjäljen materiaalit ovat merkittävässä osassa rakennuksen elinkaaren aikaisten päästöjen minimoimiseksi. Myös mahdollinen purkaminen elinkaaren loppupäässä aiheuttaa ilmastokuormaa. Siksi on tärkeää jo suunnitteluvaiheessa miettiä detalji-tasolla alku- ja loppupään ratkaisut kuntoon aina materiaalivalinnoista niiden kierrätykseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laskea ja vertailla hankkeen elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia eri toteutusvaihtoehtojen kautta. Tarkoitus oli selvittää, miten nykyisen kohteen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle vertautuvat päästöjen ja kustannusten osalta siihen, että nykyinen rakennus peruskorjattaisiin.
Työssä suunniteltiin nykyiselle rakennukselle laaja saneeraus asiakkaan preferenssien sekä kuntoarvion pohjalta. Toisena vaihtoehtona oli uuden talon rakentaminen vanhan tilalle asiakkaan tarpeiden ja tontin realiteettien mukaisesti. Näille vaihtoehdoille arvioitiin elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia, joiden pohjalta saneerausta suunnitteleva asiakas voi tehdä lopullisen päätöksensä toimintatavan ja laajuuden osalta.
Tutkimus osoitti, että näin laaja saneeraus yhdistettynä tämänhetkiseen lämmitysmuotoon aiheuttavat päästöjä suhteellisesti enemmän, kuin vanhan rakennuksen purku ja uuden rakentaminen. Hiilijalanjäljen vertailuluvuksi saatiin saneerauksen osalta 12,68 CO2e/kg/m2/a, kun vuosimääräksi huomioitiin jäljellä oleva käyttöikä. Uuden talon vertailuluvuksi saatiin 10,14 CO2e/kg/m2/a, kun suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Kustannukset käyttöikään peilaten olivat saneerauksen osalta noin 75 €/kem2/a ja uuden talon osalta noin 40 €/kem2/a. Kokonaiskustannuksena uuden talon rakentaminen kuitenkin on huomattavasti isompi, noin 305 000 € siinä missä saneeraus kustantaisi noin 148 000 €.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laskea ja vertailla hankkeen elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia eri toteutusvaihtoehtojen kautta. Tarkoitus oli selvittää, miten nykyisen kohteen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle vertautuvat päästöjen ja kustannusten osalta siihen, että nykyinen rakennus peruskorjattaisiin.
Työssä suunniteltiin nykyiselle rakennukselle laaja saneeraus asiakkaan preferenssien sekä kuntoarvion pohjalta. Toisena vaihtoehtona oli uuden talon rakentaminen vanhan tilalle asiakkaan tarpeiden ja tontin realiteettien mukaisesti. Näille vaihtoehdoille arvioitiin elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia, joiden pohjalta saneerausta suunnitteleva asiakas voi tehdä lopullisen päätöksensä toimintatavan ja laajuuden osalta.
Tutkimus osoitti, että näin laaja saneeraus yhdistettynä tämänhetkiseen lämmitysmuotoon aiheuttavat päästöjä suhteellisesti enemmän, kuin vanhan rakennuksen purku ja uuden rakentaminen. Hiilijalanjäljen vertailuluvuksi saatiin saneerauksen osalta 12,68 CO2e/kg/m2/a, kun vuosimääräksi huomioitiin jäljellä oleva käyttöikä. Uuden talon vertailuluvuksi saatiin 10,14 CO2e/kg/m2/a, kun suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Kustannukset käyttöikään peilaten olivat saneerauksen osalta noin 75 €/kem2/a ja uuden talon osalta noin 40 €/kem2/a. Kokonaiskustannuksena uuden talon rakentaminen kuitenkin on huomattavasti isompi, noin 305 000 € siinä missä saneeraus kustantaisi noin 148 000 €.