Kokemuksia aikuissosiaalityön asiakasohjauksen järjestämisestä etäohjauksena
Kouvala, Ida (2023)
Kouvala, Ida
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060621889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060621889
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat aikuissosiaalityön ammattilaisten valintoihin lähi- tai etäohjauksen välillä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää niiden pohjalta tarkastuslista huomioitavista asioista, joka helpottaa valintaa toteutustavan välillä. Kohderyhmänä toteutetussa kyselytutkimuksessa toimivat hyvinvointialueiden aikuissosiaalityötä tekevät sosiaalitoimistossa tai vastaavassa työpaikassa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset, jotka toteuttavat työssään asiakasohjausta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla sosiaalisen median Meta Facebook-alustan suljetuissa ryhmissä Sosionomien uraverkosto sekä Sosionomi YAMK-uraverkosto keväällä 2023. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 17 kappaletta. Aineisto analysoitiin teema-analyysilla.
Vastaajien mukaan lähiohjaus nähtiin suositeltavana tilanteissa, joissa asiakkailla oli akuutteja traumoja, kriisitilanteita, päihdeongelmia, vaikeuksia hahmottaa omaa tilannettaan tai tarvetta vahvalle tuelle. Lisäksi perheeseen ja verkostoon liittyvät asiat sekä kielitaitoon liittyvät ongelmat nähtiin lähiohjauksen soveltuvina alueina. Lähiohjauksen hyödyt liittyivät kykyyn arvioida asiakkaan ulkoista olemusta ja elämänhallintaa, havaita päihtymystiloja sekä vahvistaa luottamussuhdetta.
Vastaajien mukaan etäohjauksen toteuttamista puoltavat seuraavat tekijät: työnantajan myönteinen suhtautuminen, tarvittavien välineiden tarjoaminen, asiakkaan taidot ja mahdollisuus käyttää laitteita ja internetiä, ammattilaisen ja asiakkaan riittävät tekniset taidot, etäohjauksen hyödyllisyys yksinkertaisissa ja kiireellisissä tilanteissa sekä pitkät välimatkat.
Suomalaisella sosiaalihuollon alalla tarvitaan syvällisempää tutkimusta digitalisaation merkityksestä ja vaikutuksista. Tutkimuksen ajankohtaisuus korostuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutusten ymmärtämisessä. Saatavilla oleva tieto on osin vanhentunutta, joten päivitetty tieto nykytilanteesta on tärkeää. Jatkotutkimusideana laajempi ja valtakunnallinen tilannekatsaus hyödyttäisi sosiaalialaa, keskittyen palveluiden käyttöön, digitaalisten ratkaisujen mahdollisuuksiin ja asiakkaiden sekä ammattilaisten suhtautumiseen niihin. Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalihuollon ja hyvinvointiteknologian yhdistämisestä paremman tuen tarjoamiseksi asiakasryhmille.
Vastaajien mukaan lähiohjaus nähtiin suositeltavana tilanteissa, joissa asiakkailla oli akuutteja traumoja, kriisitilanteita, päihdeongelmia, vaikeuksia hahmottaa omaa tilannettaan tai tarvetta vahvalle tuelle. Lisäksi perheeseen ja verkostoon liittyvät asiat sekä kielitaitoon liittyvät ongelmat nähtiin lähiohjauksen soveltuvina alueina. Lähiohjauksen hyödyt liittyivät kykyyn arvioida asiakkaan ulkoista olemusta ja elämänhallintaa, havaita päihtymystiloja sekä vahvistaa luottamussuhdetta.
Vastaajien mukaan etäohjauksen toteuttamista puoltavat seuraavat tekijät: työnantajan myönteinen suhtautuminen, tarvittavien välineiden tarjoaminen, asiakkaan taidot ja mahdollisuus käyttää laitteita ja internetiä, ammattilaisen ja asiakkaan riittävät tekniset taidot, etäohjauksen hyödyllisyys yksinkertaisissa ja kiireellisissä tilanteissa sekä pitkät välimatkat.
Suomalaisella sosiaalihuollon alalla tarvitaan syvällisempää tutkimusta digitalisaation merkityksestä ja vaikutuksista. Tutkimuksen ajankohtaisuus korostuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutusten ymmärtämisessä. Saatavilla oleva tieto on osin vanhentunutta, joten päivitetty tieto nykytilanteesta on tärkeää. Jatkotutkimusideana laajempi ja valtakunnallinen tilannekatsaus hyödyttäisi sosiaalialaa, keskittyen palveluiden käyttöön, digitaalisten ratkaisujen mahdollisuuksiin ja asiakkaiden sekä ammattilaisten suhtautumiseen niihin. Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalihuollon ja hyvinvointiteknologian yhdistämisestä paremman tuen tarjoamiseksi asiakasryhmille.