Vajaaravitsemuksen huomioiminen päivystyksessä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Vajaaravitsemus on kehittyneiden maiden yleinen ongelma sairaalapotilailla ja se aiheuttaa vuosittain terveydenhuollolle lisäkustannuksia pitkittyneinä hoitoaikoina. Vajaaravitsemuksen toteaminen ja hoito heti alkuvaiheessa on oleellinen osa potilaan hyvää hoitoa. Tästä huolimatta vajaaravitsemus jää usein huomioimatta ja tämä voi johtaa uuteen sairaalakäyntiin tulevaisuudessa.

Tämä opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä tiedetään vajaaravitsemuksen arvioinnista ja huomioimisesta päivystyksessä. Tavoitteena on edistää ja kehittää vajaaravitsemuksen arviointia. Kirjallisuuskatsauksen taustassa on esiteltynä vajaaravitsemus ja sen hoito, sekä mittaus- ja diagnosointimenetelmät. Taustateoriassa on esitelty myös päivystys työympäristönä ja potilaille päivystykseen tullessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi, jossa vajaaravitsemus olisi mahdollista huomioida. Aihe valikoitui HUS Akuutin tilauksesta, osana Steppi 2 -terveyttä tuottava perushoito 2021–2025-verkostohanketta.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin terveysalan tietokantoja: Cinahl, Medic, Pubmed, ScienceDirect ja ProQuest. Aineistoksi valikoitui 12 kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2013–2021. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksessa saatiin selville, että vajaaravitsemuksen syntyyn vaikuttaa oheissairastavuuden lisäksi myös potilaan yhteiskuntaluokka ja sosioekonominen asema. Vajaaravitsemuksen mittaamiseen on paljon erilaisia työkaluja, mutta rutiininomainen vajaaravitsemuksen arvioiminen päivystyksen työympäristössä usein puuttuu. Vajaaravitsemuksen jatkohoito ja ohjaus on potilaalle hyödyllistä, mutta tämän tutkimuksen mukaan varsin vähäistä.

Vajaaravitsemuksen jatkohoitoon ja ohjaukseen on hyvä keksiä uusia tapoja, jotta potilaat eivät jää tämän toisinaan piilevän ongelman kanssa yksin. Vajaaravitsemus on hoidettavissa oleva tila, ja siihen on hyödyllistä puuttua, sillä hoitamaton vajaaravitsemus lisää potilaan tarvetta palata päivystykseen. Tämän opinnäytetyön avulla voidaan kehittää vajaaravitsemuksen jatkohoitoa sekä huomioimista päivystyksessä.

Malnutrition in hospitalized patients is a common problem that is often overlooked, leading to prolonged care periods and increased burden on the healthcare system. The purpose of this descriptive literature review is to investigate the diagnosis and consideration of malnutrition in emergency room, with the aim of improving and refining malnutrition diagnosis. This topic was requested by HUS Akuutti as a part of Steppi 2 -network.

The thesis covers the epidemiology and etiology of malnutrition, the methods used for its diagnosis and measurement, and the evaluation of care needs in emergency room.

The thesis was done as a descriptive literature review. The following healthcare databases were used: Cinahl, Medic, Pubmed, ScienceDirect and ProQuest. The thesis refers to twelve international research articles which were published between the years 2013 and 2021. The materials were evaluated based on content analysis.

The results found out that malnutrition is not only associated with common diseases but also with social class and socioeconomic position. Although there are many tools available for malnutrition diagnosis, routine checks in emergency room are often missing, and follow-up and control evaluations are rare. There is a need for new methods to guide and monitor malnutrition treatment, as untreated malnutrition can increase the need for additional care.

This literature review supports the development of malnutrition diagnosis and treatment in emergency room and emphasizes the importance of early detection and intervention to reduce the burden on the healthcare system. The findings suggest that healthcare providers should prioritize routine screening for malnutrition in emergency room and develop strategies for follow-up and control evaluations to ensure that patients receive appropriate care.