Vastasyntyneen lapsen noninvasiivinen hengityksen tukeminen : kirjallisuuskatsaus
Kilponen, Peppi; Taavitsainen, Sanni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722563
Tiivistelmä
Vastasyntynyt voi tarvita hengitystukea esimerkiksi kehittymättömien keuhkojen tai hengityselinten sairauksien takia. Vastasyntyneiden hoidossa pyritään suosimaan noninvasiivisia hoitomuotoja, joita on useita erilaisia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten vastasyntyneen hengitystä voidaan tukea kajoamattomin menetelmin. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä hoitotyön tietoa vastasyntyneen hengityksen tukemisen menetelmistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui 14 tutkimusartikkelista. Ne haettiin tietokannoista, kuten CINAHL, ProQuest, MEDIC ja Taylor & Francis. Tutkimusaineistot ovat vuosilta 2013–2022.
Tutkimusaineistoiston analyysista muodostui neljä pääluokkaa: Vastasyntyneen hengityksen tukeminen apnean aikana, Hengityksen tukeminen RDS-taudissa, Ihokontakti ja kehon asento vastasyntyneen hengityksen tukena sekä Hengitystä tukevat noninvasiiviset laitteet. Pääluokkien avulla vastattiin opinnäytetyön tutkimuskysymykseen.
Tuloksissa tuli esille perhekeskeisen hoitotyön vaikutukset vastasyntyneen hengitykseen. Vanhemmilla on merkittävä vaikutus vastasyntyneen hoidossa. Tuloksissa selvisi, että vastasyntyneille voidaan käyttää hengitystukea monissa eri tilanteissa. Apnean aikaisiin hengityskatkoksiin voidaan käyttää kofeiinia ja hengitystukilaitetta tasaamaan vastasyntyneen hengitystä. Tuloksissa esiintyi myös RDS-taudin hoitoon käytettyjä hengitystukimuotoja. Lisäksi tuloksissa tuli ilmi ihokontaktin ja vastasyntyneen kehon asennon vaikutukset vastasyntyneen hengitykseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastasyntyneiden hengityksen tukemiseen vaikuttaa vastasyntyneen hengitystuen tarve. Lisäksi tärkeässä roolissa vastasyntyneen hengityksen tuessa on vanhempien osallistuminen hoitoon.
Tutkimusaineistot olivat kaikki englannin kielellä, joten jatkotutkimusehdotuksena on suomenkielisten tutkimuksien toteuttaminen. Suomessa tehdyt tutkimukset voisivat lisätä hoitotyön ammatillista osaamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten vastasyntyneen hengitystä voidaan tukea kajoamattomin menetelmin. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä hoitotyön tietoa vastasyntyneen hengityksen tukemisen menetelmistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui 14 tutkimusartikkelista. Ne haettiin tietokannoista, kuten CINAHL, ProQuest, MEDIC ja Taylor & Francis. Tutkimusaineistot ovat vuosilta 2013–2022.
Tutkimusaineistoiston analyysista muodostui neljä pääluokkaa: Vastasyntyneen hengityksen tukeminen apnean aikana, Hengityksen tukeminen RDS-taudissa, Ihokontakti ja kehon asento vastasyntyneen hengityksen tukena sekä Hengitystä tukevat noninvasiiviset laitteet. Pääluokkien avulla vastattiin opinnäytetyön tutkimuskysymykseen.
Tuloksissa tuli esille perhekeskeisen hoitotyön vaikutukset vastasyntyneen hengitykseen. Vanhemmilla on merkittävä vaikutus vastasyntyneen hoidossa. Tuloksissa selvisi, että vastasyntyneille voidaan käyttää hengitystukea monissa eri tilanteissa. Apnean aikaisiin hengityskatkoksiin voidaan käyttää kofeiinia ja hengitystukilaitetta tasaamaan vastasyntyneen hengitystä. Tuloksissa esiintyi myös RDS-taudin hoitoon käytettyjä hengitystukimuotoja. Lisäksi tuloksissa tuli ilmi ihokontaktin ja vastasyntyneen kehon asennon vaikutukset vastasyntyneen hengitykseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastasyntyneiden hengityksen tukemiseen vaikuttaa vastasyntyneen hengitystuen tarve. Lisäksi tärkeässä roolissa vastasyntyneen hengityksen tuessa on vanhempien osallistuminen hoitoon.
Tutkimusaineistot olivat kaikki englannin kielellä, joten jatkotutkimusehdotuksena on suomenkielisten tutkimuksien toteuttaminen. Suomessa tehdyt tutkimukset voisivat lisätä hoitotyön ammatillista osaamista.