Työelämälähtöisen koulutusmallin toteutusmahdollisuudet oppilaitoskumppanuuden avulla: tapaustutkimus NRC Group Finland Oy:lle
Huvilinna, Monna (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822815
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan työelämälähtöisen koulutusmallin toteutusmahdollisuuksia oppilaitoskumppaneiden kanssa.
NRC Group Finland toimii Suomessa raideinfran toimialalla rakentajana ja kunnossapitäjänä. Alan ongelma on lähes krooninen työvoimapulasta, joka osaltaan johtuu alaan erikoistuneiden koulutusohjelmien puuttumisesta. Oppiminen ammattiin tapahtuu työssäoppimalla. Raideliikenteen tehtäviin erikoistuminen on perehtymistä rautatieteknologiaan, mikä tapahtuu yrityksissä.
Tutkimusongelma on työvoiman puute ja pitkät perehdytyksen ja työssäoppimisen jaksot. Ne aiheuttavat tehottomuutta, kun sekä oppimiseen kokemuksen kautta että opastamiseen sitoutuu paljon aikaa. Toimialalle ennustetaan kasvua, joten yrityksiin tarvitaan myös uuttaa. Alaa helpottaisi ammattikoulutus, josta opiskelijat siirtyisivät harjoittelujaksojen kautta vakinaisiin työtehtäviin. Koska oppimiseen liittyy erikoisvaateita, ymmärretään, että osaamisen saavuttaminen vaatii jatkossakin työssäoppimista.
Teoreettinen viitekehys on yrityksen näkökulmasta työssäoppiminen ja oppilaitosten näkökulmasta työelämälähtöinen opettaminen ja koulutusmalli. Henkilöstöstrategia tukee pääteorioita, kun arvioidaan mahdollisen koulutusmallin vaikutuksia.
Tutkimuskysymyksinä olivat, voiko oppilaitoskumppanuuden suunnitella koulutusmalli ja mitä sen suunnittelu ja toteutus edellyttäisi yritykseltä ja oppilaitoksilta.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluin. Tutkimukseen osallistuivat yrityksen avainhenkilöt ja potentiaalisten oppilaitosten teknisistä koulutusohjelmista vastaavat henkilöt. Nykytilaa ja tausta-aineistoa käsitellään dokumenttianalyysin avulla.
Taustatietojen analyysin perusteella todettiin, että oppilaitosyhteistyötä tehdään hajanaisesti ja hyvin henkilösidonnaisesti. Työnantajamielikuvan ja rekrytointimarkkinoinnin toimenpiteiden lisäksi tehdään hajanaisesti opinnäytetöitä ja kehitysprojekteja. Viime vuosina on aloitettu muutamia tiiviimpään oppimiseen perustuvia oppissopimuskoulutuksia, joista yhtä toteutetaan systemaattisemmin. Tutkimuksessa todetaan tarve koulutusohjelman tyyppiselle toteutukselle. Sen suunnittelemiseksi nähdään mahdollisuuksia ja toisaalta myös viranomaisten taholta työelämälähtöisyyteen on vaatimuksia. Suurin haaste ratkaistavaksi on koulutusmallin toteuttamiseen tarvittavat resurssit sekä yrityksessä että oppilaitoskumppanuuksissa.
NRC Group Finland toimii Suomessa raideinfran toimialalla rakentajana ja kunnossapitäjänä. Alan ongelma on lähes krooninen työvoimapulasta, joka osaltaan johtuu alaan erikoistuneiden koulutusohjelmien puuttumisesta. Oppiminen ammattiin tapahtuu työssäoppimalla. Raideliikenteen tehtäviin erikoistuminen on perehtymistä rautatieteknologiaan, mikä tapahtuu yrityksissä.
Tutkimusongelma on työvoiman puute ja pitkät perehdytyksen ja työssäoppimisen jaksot. Ne aiheuttavat tehottomuutta, kun sekä oppimiseen kokemuksen kautta että opastamiseen sitoutuu paljon aikaa. Toimialalle ennustetaan kasvua, joten yrityksiin tarvitaan myös uuttaa. Alaa helpottaisi ammattikoulutus, josta opiskelijat siirtyisivät harjoittelujaksojen kautta vakinaisiin työtehtäviin. Koska oppimiseen liittyy erikoisvaateita, ymmärretään, että osaamisen saavuttaminen vaatii jatkossakin työssäoppimista.
Teoreettinen viitekehys on yrityksen näkökulmasta työssäoppiminen ja oppilaitosten näkökulmasta työelämälähtöinen opettaminen ja koulutusmalli. Henkilöstöstrategia tukee pääteorioita, kun arvioidaan mahdollisen koulutusmallin vaikutuksia.
Tutkimuskysymyksinä olivat, voiko oppilaitoskumppanuuden suunnitella koulutusmalli ja mitä sen suunnittelu ja toteutus edellyttäisi yritykseltä ja oppilaitoksilta.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluin. Tutkimukseen osallistuivat yrityksen avainhenkilöt ja potentiaalisten oppilaitosten teknisistä koulutusohjelmista vastaavat henkilöt. Nykytilaa ja tausta-aineistoa käsitellään dokumenttianalyysin avulla.
Taustatietojen analyysin perusteella todettiin, että oppilaitosyhteistyötä tehdään hajanaisesti ja hyvin henkilösidonnaisesti. Työnantajamielikuvan ja rekrytointimarkkinoinnin toimenpiteiden lisäksi tehdään hajanaisesti opinnäytetöitä ja kehitysprojekteja. Viime vuosina on aloitettu muutamia tiiviimpään oppimiseen perustuvia oppissopimuskoulutuksia, joista yhtä toteutetaan systemaattisemmin. Tutkimuksessa todetaan tarve koulutusohjelman tyyppiselle toteutukselle. Sen suunnittelemiseksi nähdään mahdollisuuksia ja toisaalta myös viranomaisten taholta työelämälähtöisyyteen on vaatimuksia. Suurin haaste ratkaistavaksi on koulutusmallin toteuttamiseen tarvittavat resurssit sekä yrityksessä että oppilaitoskumppanuuksissa.