Perehdyttäminen etä- ja hybridityössä : hyvä käyttäjäkokemus perehdytyksessä.

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkimuksen perusteella nostaa esiin niitä käyttäjäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä, joihin etä- ja hybridimallilla toteutettavassa perehdytyksessä tulisi erityisesti keskittyä. Tutkimuskysymyksenä oli millainen perehdytyksen tulisi olla, jotta se antaisi hyvän käyttäjäkokemuksen? Opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet ovat perehdytys, etätyö, hybridityö sekä käyttäjäkokemus.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska sillä pyrittiin vastaamaan perehdytettävien tarpeeseen saada laadukasta perehdytystä etänä. Yksilöhaastatteluissa käytetiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää, ja haastattelun kohteina olivat henkilöt, joilla oli omakohtaista kokemusta etäperehdytyksestä. Kerätty materiaali analysoitiin sisällön analyysi menetelmää käyttäen.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kokemus perehdytyksestä voi olla hyvä, vaikka perehdytys ei kaikilta osin toteutuisikaan täysin optimaalisena. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että huonosti suunnitellun perehdytyksen vaikutukset ulottuvat laajemmalle, kuin vain itse perehdytettävän kokemukseen. Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen merkitys nousi tutkimuksessa esiin merkittävänä voimavarana ja etäperehdytyksen onnistumisen tärkeänä tekijänä, kuten myös esihenkilön tuki ja huolehtiminen.

The aim of the thesis was, based on the research, to highlight the factors that affect the user experience in remote and hybrid orientation. The research question was, what kind of orientation should it be, to give a good user experience? The most central concepts of the thesis are orientation, remote work, hybrid work and user experience.

The thesis was implemented as a qualitative study, because it aimed to respond to the need of the trainees to receive high-quality orientation remotely. Semi-structured interviews were used as a research method and all the interviews were implemented individually. The subjects of the interview were persons who had personal experience of remote orientation. Content analysis method was used to analyse collected material.

The study shows that even if the orientation is not fully optimal in all respects the experience can be good. The research findings also show that the effects of a poorly planned orientation program extend beyond just the experience of the person being oriented. An important factor in the success of remote orientation were both community spirit and interaction within the organization as well as the support and care given by the supervisor.