Monikkoimetyksen haasteet ja edistävät tekijät

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata monikkoimetyksen, eli kaksosten, kolmosten, nelosten tai vitosten imetyksen haasteita ja sitä edistäviä tekijöitä. Työn tavoitteena oli tuoda tietoa, josta tulisivat hyötymään niin nykyiset ja tulevat monikkoperheet kuin terveydenhuollon ammattilaisetkin. Uutta näkökulmaa imettämiseen voisivat saada myös muutkin kuin monikkoperheet, sekä aiheesta kiinnostuneet. Tulosten avulla pyrittiin myös lisäämään vauvamyönteisyyttä, jonka pyrkimyksenä on imetyksen sekä laadukkaan varhaisravitsemuksen tukeminen.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon aineistoksi valikoitui seitsemän kansainvälistä tutkimusta. Kyseiset tutkimukset valittiin tarkoin sisäänottokriteerein hoito- ja terveystieteellistä tietokannoista; PubMed, ProQuest ja Cinahl. Aineisto analysoitiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyössä tutkimusten tukena käytettiin myös muun muassa Monikkoperhe ry:n tuottamaa teoriatietoa sekä Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamia suosituksia.

Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiin enemmän tuloksia saatiin monikkoimetyksen haastaviin tekijöihin. Tuloksien mukaan yleisiä haastavia tekijöitä olivat äitien pitkäaikainen imettäminen, riittämätön maidontuotanto, vauvojen huono imeminen, sekä vauvojen eritahtinen ruokailurytmi. Lisäksi haastava tekijä oli äitien tuen ja ohjauksen puute. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että äidit kokivat terveydenhuollon ammattilaisten antaman monikkoimetysohjauksen riittämättömäksi, ja potivat täten stressiä ja tiedonpuutetta.

Monikkoimetystä edistäviä tekijöitä olivat isien, isovanhempien, sekä ystävien antama tuki ja apu. Lisäksi äidit kokivat netistä saatavan vertaistukiryhmien tuen hyvin tarpeelliseksi. Hoitohenkilökunnan antama laadukas monikkoimetysohjaus, sekä tuki osoitti tutkimustuloksen mukaan nostaneen kaksosten imetysmäärää jopa 74 prosentilla.