Tiedätkö olevasi tärkeä osa kaupungin hyte-työtä?: kyselytutkimus Nivalan kaupunginhallitukselle, -valtuustolle ja näiden varajäsenille sekä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden työntekijöille
Piirto, Hanna-Kaisa; Karimäki, Anne (2023)
Piirto, Hanna-Kaisa
Karimäki, Anne
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923266
Tiivistelmä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on tärkeä osa kuntien lakisääteistä perustehtävää. Tämän tehtävän onnistuneeseen toteutukseen vaaditaan monialaista ja -tahoista yhteistyötä kaikkien kuntatoimijoiden sekä sidosryhmien välillä. Kuntastrategia ja hyvinvointikertomus ovat tämän kuntien lakisääteisen perustehtävän tärkeät perustat. Avoin ja säännöllinen tiedottaminen sekä kuntaorganisaation eri toimijoiden osallistaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn eri vaiheissa tekee työstä sujuvampaa ja toimivampaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Nivalan kaupunginhallituksen, -valtuuston ja näiden varajäsenien sekä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden tietoa kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä sekä sen jalkautumisesta vastaajien omaan työhön. Tutkimuksen tavoitteena oli laatia kyselypatteristo, jonka avulla tarkoitus pyrittiin selvittämään. Tutkimusaihe oli työelämälähtöinen ja liittyi tutkijoiden hyvinvointikoordinaattori yamk-tutkintoon johdattaen tutkijat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kehittämistä tukevan aiheen pariin.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena ja kokonaistutkimuksena, jonka aineistoa analysoitiin määrällisin menetelmin. Kyselyä täydennettiin avoimilla kysymyksillä, joiden analysoinnissa hyödynnettiin laadullista aineistonanalyysiä. Tutkimusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Miten kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle luodut suuntaviivat tavoittavat kaupungin eri organisaatiotasot? Miten kaupungin eri organisaatiotasojen osallisuus toteutuu kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä? Miten kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn suunnitelmat jalkautuvat kaupungin eri organisaatiotasoille?
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että tutkitun perusjoukon keskuudessa tieto Nivalan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä oli vaihtelevaa. Tuloksissa ilmeni tiedon tarvetta kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn osalta molemmissa vastaajajoukoissa, painottuen kaupungin tai sen tytäryhtiöiden työntekijöiden vastaajajoukkoon. Tiedon tarve aihealueesta voi olla heikentävä tekijä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn jalkautumisessa, kuten myös osallisuuden toteutumisessa. Tutkimustulosten perusteella kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tiedottamiseen voisi olla tarpeen sisällyttää kaupunkistrategian, laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiden läpikäyminen. Kaksisuuntainen ja tasapuolinen informaatio voi edistää tietoutta ja suunnitelmien jalkautumista sekä lisätä osallisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Jatkotutkimusehdotuksena tutkimuksesta nousikin esille tiedon jalkautumisen tutkiminen toiseen suuntaan eli tiedon, tarpeiden ja ideoiden kulkeutuminen työntekijäkentältä päätöksiä laativien tietoisuuteen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Tutkimuksella nähtiin olevan myös laajempaa merkitystä, koska aikaisempia vastaavanlaisia tutkimuksia varsinkaan kaupungin työntekijöiden osalta ei ole tehty. Ajatuksena kyselypatteriston luomisessa oli myös sen toimivuus laajemmin Suomen kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kehittämiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Nivalan kaupunginhallituksen, -valtuuston ja näiden varajäsenien sekä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden tietoa kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä sekä sen jalkautumisesta vastaajien omaan työhön. Tutkimuksen tavoitteena oli laatia kyselypatteristo, jonka avulla tarkoitus pyrittiin selvittämään. Tutkimusaihe oli työelämälähtöinen ja liittyi tutkijoiden hyvinvointikoordinaattori yamk-tutkintoon johdattaen tutkijat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kehittämistä tukevan aiheen pariin.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena ja kokonaistutkimuksena, jonka aineistoa analysoitiin määrällisin menetelmin. Kyselyä täydennettiin avoimilla kysymyksillä, joiden analysoinnissa hyödynnettiin laadullista aineistonanalyysiä. Tutkimusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Miten kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle luodut suuntaviivat tavoittavat kaupungin eri organisaatiotasot? Miten kaupungin eri organisaatiotasojen osallisuus toteutuu kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä? Miten kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn suunnitelmat jalkautuvat kaupungin eri organisaatiotasoille?
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että tutkitun perusjoukon keskuudessa tieto Nivalan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä oli vaihtelevaa. Tuloksissa ilmeni tiedon tarvetta kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn osalta molemmissa vastaajajoukoissa, painottuen kaupungin tai sen tytäryhtiöiden työntekijöiden vastaajajoukkoon. Tiedon tarve aihealueesta voi olla heikentävä tekijä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn jalkautumisessa, kuten myös osallisuuden toteutumisessa. Tutkimustulosten perusteella kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tiedottamiseen voisi olla tarpeen sisällyttää kaupunkistrategian, laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiden läpikäyminen. Kaksisuuntainen ja tasapuolinen informaatio voi edistää tietoutta ja suunnitelmien jalkautumista sekä lisätä osallisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Jatkotutkimusehdotuksena tutkimuksesta nousikin esille tiedon jalkautumisen tutkiminen toiseen suuntaan eli tiedon, tarpeiden ja ideoiden kulkeutuminen työntekijäkentältä päätöksiä laativien tietoisuuteen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Tutkimuksella nähtiin olevan myös laajempaa merkitystä, koska aikaisempia vastaavanlaisia tutkimuksia varsinkaan kaupungin työntekijöiden osalta ei ole tehty. Ajatuksena kyselypatteriston luomisessa oli myös sen toimivuus laajemmin Suomen kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kehittämiseksi.