Työttömien työkykyarvio työterveyshuollossa: tuloksellisuus ja vaikutus itse arvioituun terveyteen ja elämänlaatuun
Soininen, Jatta (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061023386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061023386
Tiivistelmä
Suomessa tiedetään jo nyt olevan työvoimapula useilla eri aloilla ja tilanteen arvioidaan pahenevan tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää saada pidennettyä työuria kaikissa sen vaiheissa. Samaan aikaan maassamme on runsaasti työttömiä työnhakijoita, joiden joukossa on paljon sellaisia, jotka pystyisivät työllistymään. Haasteena onkin miten saada työ ja sen tekijä kohtaamaan. Panostamalla työttömien tukemiseen työelämään on merkittävä vaikutus henkilölle itselleen sekä yhteiskunnallisestikin ajatellen. Työttömyyden kustannukset ovat valtavat, mikä lisää tehtävän työn merkityksellisyyttä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, ovatko työterveyshuollossa tehdyt työkyvyn arvioinnit tuloksellisia sekä millainen vaikutus niillä on tutkittavien itse arvioimaan terveyteen sekä elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui neljä henkilöä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Terveystalo Oy, joka toteutti pilottina pienen Itä-Suomalaisen kunnan työttömien työkykyarviot.
Tutkimus tehtiin monimenetelmäisesti. Kvantitatiivisesti tutkittiin itse arvioitua terveyttä ja elämänlaatua Maailman terveysjärjestön (WHO) WHOQOL-Bref kyselyllä, tulokset analysointiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Kvalitatiivisen aineiston keräämiseen käytettiin edellä mainitun kyselyn ohella strukturoitua haastattelua, joiden avulla selvitettiin työkykyarvioiden toteutumista sekä itsearvioitua terveyttä. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa ilmeni, että työttömien työkyvyn arviointien tekeminen oli melko haasteellista. Tutkimuksen mukaan työkyvyn arvioinnit eivät olleet tuloksellisia, koska arviointien lopputulos ei ollut tutkittavien toivoman mukainen. Tähän ovat olleet vaikuttamassa useat eri asiat, joista isoimpana tekijänä ovat olleet tutkittavat itse. Tutkimuksen tuloksena oli myös, etteivät tutkittavat kokeneet työkyvyn arvioinneilla olleen vaikutusta heidän itse arvioimaan terveyteen tai elämänlatuun.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työkyvyn arviointiprosessia tulisi kehittää. Kehittämissuosituksena voidaan esittää työkyvyn arvioinnin monialaisen ja -ammatillisen prosessin luomista työkyvyn arvioinnin tuloksellisuuden parantamiseksi. Finland is already experiencing a shortage of labour in many different sectors and the situation is expected to worsen in the future. There fore, it is important to extend careers at all stages. At the same time, there are many unemployed jobseekers in our country. Among them there are many who would be able to find employment. It is a challenge how to bring the work oppurtunities and jobseekers together. When we invest in support for the unemployed, it has a significant impact for individuals and for society. The costs of unemployment are enormous, which makes the work to be done even more significant.
The objective of the thesis was to find out if these work ability assessments done in the occupational health care are successful and what kind of effect they have on the health and quality of life for the persons who were involved with the study. Four people participated in this thesis study. This thesis was commissioned by Terveystalo Finland Ltd who performed the work ability assessments of the unemployed who live in a small community in Eastern Finland as a small-scale preliminery study.
The study was conducted using multiple methods. By quantitative method, it was examined the persons self-assessed health and quality of life with World Health Organizations (WHO) WHOQOL-Bref survey. The data was analysed using deductive content analysis. In addition to the above-mentioned survey, structured interviews were used to collect qualitative data, which were used to examine the realisation of work ability assessments and self-assessed health. The qualitative data was analysed using inductive content analysis.
The study revealed that assessing the work ability of unemployed people was quite challenging. According to the study, the work ability assessments were not successful because the result of the assessments was not such as desired by the research subjects. This has been influenced by several different things, the biggest factor of which has been the research subjects themselves. As a result of the study, the participants also felt that the work ability assessments had no effect on their self-assessed health or quality of life.
In conclusion the work ability assessment process should be developed. A development idea can be proposed to create a multidisciplinary and multiprofessional process for assessing work ability in order to improve the effectiveness of work ability assessment.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, ovatko työterveyshuollossa tehdyt työkyvyn arvioinnit tuloksellisia sekä millainen vaikutus niillä on tutkittavien itse arvioimaan terveyteen sekä elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui neljä henkilöä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Terveystalo Oy, joka toteutti pilottina pienen Itä-Suomalaisen kunnan työttömien työkykyarviot.
Tutkimus tehtiin monimenetelmäisesti. Kvantitatiivisesti tutkittiin itse arvioitua terveyttä ja elämänlaatua Maailman terveysjärjestön (WHO) WHOQOL-Bref kyselyllä, tulokset analysointiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Kvalitatiivisen aineiston keräämiseen käytettiin edellä mainitun kyselyn ohella strukturoitua haastattelua, joiden avulla selvitettiin työkykyarvioiden toteutumista sekä itsearvioitua terveyttä. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa ilmeni, että työttömien työkyvyn arviointien tekeminen oli melko haasteellista. Tutkimuksen mukaan työkyvyn arvioinnit eivät olleet tuloksellisia, koska arviointien lopputulos ei ollut tutkittavien toivoman mukainen. Tähän ovat olleet vaikuttamassa useat eri asiat, joista isoimpana tekijänä ovat olleet tutkittavat itse. Tutkimuksen tuloksena oli myös, etteivät tutkittavat kokeneet työkyvyn arvioinneilla olleen vaikutusta heidän itse arvioimaan terveyteen tai elämänlatuun.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työkyvyn arviointiprosessia tulisi kehittää. Kehittämissuosituksena voidaan esittää työkyvyn arvioinnin monialaisen ja -ammatillisen prosessin luomista työkyvyn arvioinnin tuloksellisuuden parantamiseksi.
The objective of the thesis was to find out if these work ability assessments done in the occupational health care are successful and what kind of effect they have on the health and quality of life for the persons who were involved with the study. Four people participated in this thesis study. This thesis was commissioned by Terveystalo Finland Ltd who performed the work ability assessments of the unemployed who live in a small community in Eastern Finland as a small-scale preliminery study.
The study was conducted using multiple methods. By quantitative method, it was examined the persons self-assessed health and quality of life with World Health Organizations (WHO) WHOQOL-Bref survey. The data was analysed using deductive content analysis. In addition to the above-mentioned survey, structured interviews were used to collect qualitative data, which were used to examine the realisation of work ability assessments and self-assessed health. The qualitative data was analysed using inductive content analysis.
The study revealed that assessing the work ability of unemployed people was quite challenging. According to the study, the work ability assessments were not successful because the result of the assessments was not such as desired by the research subjects. This has been influenced by several different things, the biggest factor of which has been the research subjects themselves. As a result of the study, the participants also felt that the work ability assessments had no effect on their self-assessed health or quality of life.
In conclusion the work ability assessment process should be developed. A development idea can be proposed to create a multidisciplinary and multiprofessional process for assessing work ability in order to improve the effectiveness of work ability assessment.