Työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelma BusinessOulu liikelaitokselle
Seppä, Mimmi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061524002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061524002
Tiivistelmä
BusinessOulu on Oulun kaupungin alainen liikelaitos. BusinessOulun henkilökunnalle teetetyn kyselyn mukaan henkilökunta koki työyhteisöllisyyden vähäiseksi. Kyselyn huonosta tuloksesta johtuen päätettiin laatia työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelmaa osaksi henkilöstöstrategiaa.
Opinnäyte toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, ja kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoiluprosessissa edettiin tuplatimantti-mallia mukaillen, joka koostui seuraavista vaiheista; kartoita ja ymmärrä, määrittele ja täsmennä, ideoi, kehitä ja testaa sekä viimeistele ja vie markkinoille. Kartoita ja ymmärrä -vaiheessa määriteltiin, mitkä tekijät tukevat työyhteisöllisyyden syntymistä. Operatinalisointi, eli käsitteen määrittely ja mittareiden luominen, olikin yksi opinnäytetyön haastavimmista vaiheista. Työyhteisöllisyyttä tukeviksi asioiksi valikoituivat arvot, perustehtävä, yhteiset toimintatavat, osallisuus, tiedonkulku, jäsenyys, vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus. Kartoita ja ymmärrä -vaiheessa lisättiin myös ymmärrystä määrällisen tutkimuksen avulla, ja henkilökunnalle teetettiin kysely. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, minkä henkilökunta kokee omaksi työyhteisökseen, ja millä tasolla työyhteisöllisyyttä tulisi kehittää.
Määrittele ja täsmennä -vaiheessa analysoitiin aineisto, käytiin läpi aineistoa yhteiskehittämispajassa, ja täsmennettiin tarvittavaa tietoa teettämällä toinen kysely henkilökunnalle. Ideoi, kehitä ja testaa -vaiheessa laadittiin ehdotelma työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelmasta ja sen kiteytyksestä, pidettiin toinen yhteiskehittämistyöpaja, ja muokattiin vielä kehittämissuunnitelmaa saatujen palautteiden pohjalta. Viimeistele ja vie markkinoille -vaiheessa tehtiin valmis esitys työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelmasta, joka esiteltiin johtoryhmälle. Tutkija visualisoi tiivistelmän, jonka pohjalta BusinessOulun viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija laati viimeistellyn version.
Opinnäytetyön tuloksena on valmis työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelma. Jatkokehittämis-tehtävänä on suunnitelman toteuttaminen ja vieminen käytäntöön. Yllättävä havainto oli, että sille mistä yhteisöllisyys syntyy, ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Yhteisöllisyydestä on monenlaista hyötyä, ja sen kehittäminen on tärkeää. Jotta yhteisöllisyyttä voitaisiin alkaa paremmin kehittää, tulisi tutkia lisää, mistä asioista yhteisöllisyys syntyy –yhteisöllisyyden kokemus on kuitenkin monen tekijän summa.
Opinnäyte toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, ja kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoiluprosessissa edettiin tuplatimantti-mallia mukaillen, joka koostui seuraavista vaiheista; kartoita ja ymmärrä, määrittele ja täsmennä, ideoi, kehitä ja testaa sekä viimeistele ja vie markkinoille. Kartoita ja ymmärrä -vaiheessa määriteltiin, mitkä tekijät tukevat työyhteisöllisyyden syntymistä. Operatinalisointi, eli käsitteen määrittely ja mittareiden luominen, olikin yksi opinnäytetyön haastavimmista vaiheista. Työyhteisöllisyyttä tukeviksi asioiksi valikoituivat arvot, perustehtävä, yhteiset toimintatavat, osallisuus, tiedonkulku, jäsenyys, vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus. Kartoita ja ymmärrä -vaiheessa lisättiin myös ymmärrystä määrällisen tutkimuksen avulla, ja henkilökunnalle teetettiin kysely. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, minkä henkilökunta kokee omaksi työyhteisökseen, ja millä tasolla työyhteisöllisyyttä tulisi kehittää.
Määrittele ja täsmennä -vaiheessa analysoitiin aineisto, käytiin läpi aineistoa yhteiskehittämispajassa, ja täsmennettiin tarvittavaa tietoa teettämällä toinen kysely henkilökunnalle. Ideoi, kehitä ja testaa -vaiheessa laadittiin ehdotelma työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelmasta ja sen kiteytyksestä, pidettiin toinen yhteiskehittämistyöpaja, ja muokattiin vielä kehittämissuunnitelmaa saatujen palautteiden pohjalta. Viimeistele ja vie markkinoille -vaiheessa tehtiin valmis esitys työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelmasta, joka esiteltiin johtoryhmälle. Tutkija visualisoi tiivistelmän, jonka pohjalta BusinessOulun viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija laati viimeistellyn version.
Opinnäytetyön tuloksena on valmis työyhteisöllisyyden kehittämissuunnitelma. Jatkokehittämis-tehtävänä on suunnitelman toteuttaminen ja vieminen käytäntöön. Yllättävä havainto oli, että sille mistä yhteisöllisyys syntyy, ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Yhteisöllisyydestä on monenlaista hyötyä, ja sen kehittäminen on tärkeää. Jotta yhteisöllisyyttä voitaisiin alkaa paremmin kehittää, tulisi tutkia lisää, mistä asioista yhteisöllisyys syntyy –yhteisöllisyyden kokemus on kuitenkin monen tekijän summa.