Hoitoelvytysopas korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyksen henkilökunnalle
Karjalainen, Noora; Anttila, Oona (2023)
Karjalainen, Noora
Anttila, Oona
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061423953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061423953
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaalan sisällä tapahtuvan aikuispotilaan hoitoelvytysprosessi. Tämän perusteella teimme hoitoelvytystä käsittelevän oppaan Kirurgisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyksen henkilökunnalle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ajantasainen opas, jossa kuvataan selkeästi hoitoelvytysprosessi sekä siinä käytettävät lääkkeet ja välineet. Oppaan tavoitteena on helpottaa henkilökunnan perehtymistä hoitoelvytykseen sekä vahvistaa henkilökunnan tietoa aiheesta.
Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Minkälainen on aikuispotilaan hoitoelvytysprosessi sairaalassa? Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyössä käytimme vain ajantasaisia materiaaleja. Aineistoa haettiin erilaisista sähköisistä tietokannoista ja painetuista teoksista. Aineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Valitsimme opinnäytetyöhömme 10 tutkimusta ja analysoimme ne induktiivisella sisällönanalyysillä.
Sisältöanalyysin perusteella tutkimustulokset jaettiin kolmeen pääluokkaan, joita olivat: elvytysosaamisen vahvistaminen, työskentely elvytysryhmässä elvytysprosessin aikana ja elvytysprosessin lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Tulosten mukaan elvytysosaamista vahvistaa koulutus, kokemus aikaisemmasta elvyttämisestä ja ryhmäharjoittelu simulaatiot. Elvytysryhmässä työskennellessä jokaisella henkilöllä on oma rooli. Elvytysryhmässä työskentelyssä korostuvat erilaiset viestinnän ongelmat. Elvytysprosessin lopputulokseen voidaan vaikuttaa ennakoimalla ja tunnistamalla sydänpysähdys, tarvittaessa oikealla lääkehoidolla sekä laadukkaan elvytyksen toteuttamisella.
Opinnäytetyötä ja opasta voivat hyödyntää korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyksen henkilökunnan lisäksi muiden osastojen henkilökunta, ammattikoulun- sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat. Opas löytyy opinnäytetyömme lopusta liitteenä.
Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Minkälainen on aikuispotilaan hoitoelvytysprosessi sairaalassa? Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyössä käytimme vain ajantasaisia materiaaleja. Aineistoa haettiin erilaisista sähköisistä tietokannoista ja painetuista teoksista. Aineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Valitsimme opinnäytetyöhömme 10 tutkimusta ja analysoimme ne induktiivisella sisällönanalyysillä.
Sisältöanalyysin perusteella tutkimustulokset jaettiin kolmeen pääluokkaan, joita olivat: elvytysosaamisen vahvistaminen, työskentely elvytysryhmässä elvytysprosessin aikana ja elvytysprosessin lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Tulosten mukaan elvytysosaamista vahvistaa koulutus, kokemus aikaisemmasta elvyttämisestä ja ryhmäharjoittelu simulaatiot. Elvytysryhmässä työskennellessä jokaisella henkilöllä on oma rooli. Elvytysryhmässä työskentelyssä korostuvat erilaiset viestinnän ongelmat. Elvytysprosessin lopputulokseen voidaan vaikuttaa ennakoimalla ja tunnistamalla sydänpysähdys, tarvittaessa oikealla lääkehoidolla sekä laadukkaan elvytyksen toteuttamisella.
Opinnäytetyötä ja opasta voivat hyödyntää korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyksen henkilökunnan lisäksi muiden osastojen henkilökunta, ammattikoulun- sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat. Opas löytyy opinnäytetyömme lopusta liitteenä.
