Hopeamatkailu: kehittämisehdotuksia Radalla Resortin markkinointiin
Urpunen, Tiina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023070224412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023070224412
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin kehittämisehdotuksia Radalla Resortin markkinointiin, kun kohderyhmänä ovat yli 50-vuotiaat. Radalla Resort tarjoaa monipuolisia palveluita kuten majoitus-, ravintola- ja kokouspalveluja. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat matkailun taloudellinen merkitys, yli 50-vuotiaiden vapaa-ajanvietto ja matkustusmotiivit sekä markkinointi.
Aluksi selvitettiin yrityksen tarjontaa ja markkinointia, sekä teorian ja aiempien tutkimusten kautta yli 50-vuotiaiden vapaa-ajanviettoa, matkustusmotiiveja ja tulevaisuuden muutoksia. Tämän jälkeen käsiteltiin markkinoinnin teoriaa ja kohderyhmän tavoittamista markkinoinnin keinoin. Opinnäytetyöhön kuului myös kvantitatiivinen kyselytutkimus, jolla selvitettiin yli 50-vuotiaiden kiinnostuksen kohteita ja tiedonhankintakanavia kotimaan matkakohteista. Kysely oli suunnattu aktiivisesti kotimaassa matkustaville. Kysely toteutettiin Webropolin kautta ja tulokset käsiteltiin Excel taulukko-ohjelman avulla.
Vastauksia tuli 108 kappaletta. Vastaajien ikäjakauma oli 50–74-vuotta. Vastaajista eläkkeellä oli vajaa neljännes, heistä suurin osa oli luonnollisesti vanhimpien vastaajien ikäluokassa. Kotimaan matkakohteiden valintaan vaikuttavimmat tekijät olivat vastanneiden aiemmat kokemukset, matkakohteessa tarjolla olevat palvelut sekä turvallisuus. Eniten tietoa haettiin netin hakukoneiden kautta. Muita paljon käytettyjä kanavia olivat sosiaalinen media, matkailuyritysten kotisivut, alueelliset matkailumarkkinointisivustot sekä matkailu- ja varaussivustot. Kyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koko kohderyhmälle vastausten vähäisyyden vuoksi ja lisäksi kyselyn jakelutapa myös vähensi vastausten monimuotoisuutta. Vastanneiden elämäntilanteiden mukaan muodostettiin kaksi ostajaprofiilia ja markkinoinnin kehittämisehdotuksia yritykselle. Markkinoinnin kehittämisehdotuksia tuotiin esiin digitaalisen markkinoinnin MRACE®-mallin mukaisten asiakkaan tuotetietoisuuden eri vaiheiden ja muodostettujen ostajaprofiilien kautta. Asiakkaiden tavoittaminen eri vaiheissa ostoprosessia vaatii erilaisia painotuksia markkinoinnissa.
Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää tilaajayrityksen lisäksi muutkin yritykset, jotka haluavat kohdentaa palveluitaan ikääntyville matkustajille. Kehittämisehdotusten käytäntöön vienti vaatii yritykseltä suunnittelua sekä päätöksiä markkinoinnista ja sen toteutuksesta. Kehittämisideat oli poimittu aktiivisesti kotimaassa matkaileville suunnatun kyselyn tulosten pohjalta. Aihetta voisi tutkia enemmän myös siitä näkökulmasta, miten tavoitetaan vähemmän matkailevat yli 50-vuotiaat sekä selvittää voidaanko matkailualan sesonkivaihteluja tasoittaa kohdentamalla sesonkien ulkopuolista mainontaa eläkkeellä oleville.
Aluksi selvitettiin yrityksen tarjontaa ja markkinointia, sekä teorian ja aiempien tutkimusten kautta yli 50-vuotiaiden vapaa-ajanviettoa, matkustusmotiiveja ja tulevaisuuden muutoksia. Tämän jälkeen käsiteltiin markkinoinnin teoriaa ja kohderyhmän tavoittamista markkinoinnin keinoin. Opinnäytetyöhön kuului myös kvantitatiivinen kyselytutkimus, jolla selvitettiin yli 50-vuotiaiden kiinnostuksen kohteita ja tiedonhankintakanavia kotimaan matkakohteista. Kysely oli suunnattu aktiivisesti kotimaassa matkustaville. Kysely toteutettiin Webropolin kautta ja tulokset käsiteltiin Excel taulukko-ohjelman avulla.
Vastauksia tuli 108 kappaletta. Vastaajien ikäjakauma oli 50–74-vuotta. Vastaajista eläkkeellä oli vajaa neljännes, heistä suurin osa oli luonnollisesti vanhimpien vastaajien ikäluokassa. Kotimaan matkakohteiden valintaan vaikuttavimmat tekijät olivat vastanneiden aiemmat kokemukset, matkakohteessa tarjolla olevat palvelut sekä turvallisuus. Eniten tietoa haettiin netin hakukoneiden kautta. Muita paljon käytettyjä kanavia olivat sosiaalinen media, matkailuyritysten kotisivut, alueelliset matkailumarkkinointisivustot sekä matkailu- ja varaussivustot. Kyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koko kohderyhmälle vastausten vähäisyyden vuoksi ja lisäksi kyselyn jakelutapa myös vähensi vastausten monimuotoisuutta. Vastanneiden elämäntilanteiden mukaan muodostettiin kaksi ostajaprofiilia ja markkinoinnin kehittämisehdotuksia yritykselle. Markkinoinnin kehittämisehdotuksia tuotiin esiin digitaalisen markkinoinnin MRACE®-mallin mukaisten asiakkaan tuotetietoisuuden eri vaiheiden ja muodostettujen ostajaprofiilien kautta. Asiakkaiden tavoittaminen eri vaiheissa ostoprosessia vaatii erilaisia painotuksia markkinoinnissa.
Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää tilaajayrityksen lisäksi muutkin yritykset, jotka haluavat kohdentaa palveluitaan ikääntyville matkustajille. Kehittämisehdotusten käytäntöön vienti vaatii yritykseltä suunnittelua sekä päätöksiä markkinoinnista ja sen toteutuksesta. Kehittämisideat oli poimittu aktiivisesti kotimaassa matkaileville suunnatun kyselyn tulosten pohjalta. Aihetta voisi tutkia enemmän myös siitä näkökulmasta, miten tavoitetaan vähemmän matkailevat yli 50-vuotiaat sekä selvittää voidaanko matkailualan sesonkivaihteluja tasoittaa kohdentamalla sesonkien ulkopuolista mainontaa eläkkeellä oleville.