Tilintarkastajien näkemyksiä ja asenteita tekoälystä tilintarkastuksessa
Kemppainen, Alpi (2023)
Kemppainen, Alpi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023081524730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023081524730
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mitkä ovat tilintarkastajien näkemykset ja asenteet tekoälystä tilintarkastuksessa. Tätä tutkittiin niin tekoälyn käytön kohteeksi soveltuvien yritysten ja tilintarkastusprosessien, tekoälyn hyötyjen ja haasteiden sekä tilintarkastajien asenteiden avulla. Tutkimus rajattiin koskemaan suomalaisissa tilintarkastusyhteisöissä työskenteleviä auktorisoituja tilintarkastajia.
Teoreettisessa tietoperustassa pyrittiin antamaan lukijalle kattavat ja tarvittavat tiedot tutkimuksen aiheesta. Tietoperusta koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa keskeisiä käsiteltyjä aiheita olivat suomalainen tilintarkastussääntely, olennaiset riskit ja tilintarkastusprosessi. Tietoperustan toinen pääluku koski tekoälyä tilintarkastuksessa, jossa käsiteltiin tämän tutkimuksen kannalta olennaisia aiheita. Näitä olivat tilintarkastuksessa käytettävät tekoälysovellukset, tekoälyn tuomat hyödyt ja haasteet sekä tekoälyn muokkaaman tilintarkastuksen tulevaisuus.
Opinnäytetyön empiirinen osa tehtiin keväällä 2023 hyödyntämällä kvantitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin käyttäen kyselylomaketta, joka lähetettiin kaikille tutkimuksen rajaukseen kuuluville tilintarkastajille. Kysely lähetettiin 825 tilintarkastajalle, ja kyselyyn vastasi lopulta 117 tilintarkastajaa. Määrällinen tutkimusote soveltui parhaiten tähän tutkimukseen, sillä vastauksia haluttiin analysoida käyttäen tilastollisia menetelmiä, vaikkakin tutkimukseen otettiin viitteitä kvalitatiivisesta tutkimusotteesta avointen kysymysten avulla. Tilastollisista menetelmistä tässä tutkimuksessa käytettiin Spearmanin korrelaatiokertoimia sekä tilastollista merkitsevyyttä. Tuloksia havainnollistettiin käyttäen tilastografiikkaa.
Olennaisista tutkimustuloksista selvisi, että tekoälyn käyttämisen suurin potentiaali nähdään pien- ja suuryritysten tarkastamisessa. Tilintarkastusprosesseista tekoälyä voidaan hyödyntää eniten prosesseissa, jotka sisältävät paljon rutiininomaista työtä: kirjanpidon ja tilinpäätösten tarkastamisessa. Tekoälystä saatavia hyötyjä pidetään tällä hetkellä ja tulevaisuudessa samanlaisina, vaikka tulevaisuuden hyödyt nähdään myönteisempinä. Huomattavimpina hyötyinä nähdään tarkastettavan aineistomäärän kasvaminen sekä rutiininomaisten työtehtävien väheneminen.
Tulokset osoittivat myös, että tilintarkastajat pitävät nykyhetkessä tekoälyn käyttämisen haasteita suurempina kuin tulevaisuudessa. Merkittävimmäksi haasteeksi koetaan tekoälyn vaatimat resurssit ja osaaminen, ja vähäisimmäksi haasteeksi tekoälyn joutuminen hakkeroinnin kohteeksi. Tulevaisuudessa lainsäädäntö ja sääntely sekä hakkeroinnin kohteeksi joutuminen nähdään huomattavimpina haasteina kuin nykyhetkessä. Kokonaisuudessaan tilintarkastajat näkevät tekoälyn käyttämisen tilintarkastuksessa melko optimistisena, eikä tekoälyä ajatella uhkana tilintarkastusalan tulevaisuuden kannalta.
Teoreettisessa tietoperustassa pyrittiin antamaan lukijalle kattavat ja tarvittavat tiedot tutkimuksen aiheesta. Tietoperusta koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa keskeisiä käsiteltyjä aiheita olivat suomalainen tilintarkastussääntely, olennaiset riskit ja tilintarkastusprosessi. Tietoperustan toinen pääluku koski tekoälyä tilintarkastuksessa, jossa käsiteltiin tämän tutkimuksen kannalta olennaisia aiheita. Näitä olivat tilintarkastuksessa käytettävät tekoälysovellukset, tekoälyn tuomat hyödyt ja haasteet sekä tekoälyn muokkaaman tilintarkastuksen tulevaisuus.
Opinnäytetyön empiirinen osa tehtiin keväällä 2023 hyödyntämällä kvantitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin käyttäen kyselylomaketta, joka lähetettiin kaikille tutkimuksen rajaukseen kuuluville tilintarkastajille. Kysely lähetettiin 825 tilintarkastajalle, ja kyselyyn vastasi lopulta 117 tilintarkastajaa. Määrällinen tutkimusote soveltui parhaiten tähän tutkimukseen, sillä vastauksia haluttiin analysoida käyttäen tilastollisia menetelmiä, vaikkakin tutkimukseen otettiin viitteitä kvalitatiivisesta tutkimusotteesta avointen kysymysten avulla. Tilastollisista menetelmistä tässä tutkimuksessa käytettiin Spearmanin korrelaatiokertoimia sekä tilastollista merkitsevyyttä. Tuloksia havainnollistettiin käyttäen tilastografiikkaa.
Olennaisista tutkimustuloksista selvisi, että tekoälyn käyttämisen suurin potentiaali nähdään pien- ja suuryritysten tarkastamisessa. Tilintarkastusprosesseista tekoälyä voidaan hyödyntää eniten prosesseissa, jotka sisältävät paljon rutiininomaista työtä: kirjanpidon ja tilinpäätösten tarkastamisessa. Tekoälystä saatavia hyötyjä pidetään tällä hetkellä ja tulevaisuudessa samanlaisina, vaikka tulevaisuuden hyödyt nähdään myönteisempinä. Huomattavimpina hyötyinä nähdään tarkastettavan aineistomäärän kasvaminen sekä rutiininomaisten työtehtävien väheneminen.
Tulokset osoittivat myös, että tilintarkastajat pitävät nykyhetkessä tekoälyn käyttämisen haasteita suurempina kuin tulevaisuudessa. Merkittävimmäksi haasteeksi koetaan tekoälyn vaatimat resurssit ja osaaminen, ja vähäisimmäksi haasteeksi tekoälyn joutuminen hakkeroinnin kohteeksi. Tulevaisuudessa lainsäädäntö ja sääntely sekä hakkeroinnin kohteeksi joutuminen nähdään huomattavimpina haasteina kuin nykyhetkessä. Kokonaisuudessaan tilintarkastajat näkevät tekoälyn käyttämisen tilintarkastuksessa melko optimistisena, eikä tekoälyä ajatella uhkana tilintarkastusalan tulevaisuuden kannalta.