Esihenkilöiden kokemuksia kahdenkeskisistä keskusteluista ja niiden merkityksestä työhyvinvointiin
Meronen, Niina (2023)
Meronen, Niina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023081724811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023081724811
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin esihenkilöiden kokemuksia kahdenkeskisistä keskusteluista ja niiden merkitystä työhyvinvointiin. Esihenkilöiden ja työntekijöiden kahdenkeskisillä keskusteluilla tarkoitetaan säännöllisesti toistuvia keskusteluja, joissa keskitytään työntekijän tarpeisiin mm. työssä ilmeneviin haasteisiin, kehitysideoihin, onnistumisiin, urakehitykseen, työtyytyväisyyteen ja muihin asioihin, jotka eivät tule esille muissa organisaation työhyvinvointia kartoittavissa raporteissa tai vuorovaikutustilanteissa. Kahdenkeskisillä keskusteluilla ei tässä raportissa tarkoiteta kehityskeskusteluja.
Tutkimus toteutettiin organisaatiossa, jossa on 2800 työntekijää. Tutkimuksessa selvitettiin 200:n linjaportaan esihenkilön kokemuksia kahdenkeskisistä keskusteluista ja heidän ajatuksiaan niiden merkityksestä työhyvinvointiin. Esihenkilöiden työhyvinvoinnin kokemuksia vertailtiin vuoden 2021 Työolobarometrin aineistoon.
Kyselytutkimus toteutettiin kahteen kertaan. Ensimmäinen vaihe syyskuussa 2022 ja toinen vaihe tammikuussa 2023. Kyselyiden välissä organisaation HR-toimijat toteuttivat esihenkilötyön kehittämistä koulutuksen ja tiedottamisen muodossa. Vastausprosentti oli ensimmäisellä kyselykerralla syyskuussa 2022 noin 44 prosenttia ja seurantakyselyssä 2023 se nousi noin 62 prosenttiin. Aineiston keruu toteutettiin verkkokyselynä Savonia AMK:n sähköisellä Webropol-ohjelmalla. Kyselylomake sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin hyödyntäen Wepropol-ohjelman tilastoraportteja, tuloksia havainnollistettiin graafisesti ja tulkittiin kuvailevilla menetelmillä. Avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja niitä voidaan hyödyntää tilaajaorganisaation esihenkilötyön kehittämisessä. Esihenkilön ja hänen oman esihenkilönsä kahdenkeskiset keskustelut lisääntyivät hieman, mutta esihenkilön ja hänen tiimiinsä kuuluvien työntekijöiden keskustelut vähentyivät hieman. Esihenkilöt kokivat pääsääntöisesti keskustelujen tunnelman avoimeksi ja luottamukselliseksi. Keskusteluissa käsiteltiin työhyvinvointia, osaamista, urakehitystä, palautteen antamista ja työyhteisön ilmapiiriä.
Esihenkilöiden työhyvinvoinnin kokemukset olivat hyvin samankaltaisia kuin vuoden 2021 Työolobarometrissa. Vastaajista noin 74 prosenttia arvioi työhyvinvointinsa joko hyväksi tai erinomaiseksi molemmilla kyselykerroilla. Työstressiä ja uupumuksen kokemuksia havaittiin jonkin verran enemmän kuin vertailuaineistossa, mutta ne vähentyivät hieman seuranta-aikana. Työnimun kokemukset olivat varsin samankaltaisia kuin vertailuaineistossa, mutta ne heikkenivät hiukan seurantajakson aikana. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä ovat myös kokemukset työn merkityksellisyydestä ja yhteisöllisyydestä työpaikalla. Tutkimuksen esihenkilöt kokivat työnsä pääsääntöisesti merkitykselliseksi ja he tunsivat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen tunnetta, näiltä osin tulokset olivat Työolobarometrin 2021 vastaajia paremmat. Kahdenkeskisten keskustelujen merkitystä työhyvinvoinnille kuvattiin pääsääntöisesti myönteisesti. Tärkeäksi huomioksi tutkimuksessa nousivat esihenkilöiden kokemukset, että kahdenkeskisten keskustelujen toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja esihenkilötyön toteuttamiseen.
Tutkimus toteutettiin organisaatiossa, jossa on 2800 työntekijää. Tutkimuksessa selvitettiin 200:n linjaportaan esihenkilön kokemuksia kahdenkeskisistä keskusteluista ja heidän ajatuksiaan niiden merkityksestä työhyvinvointiin. Esihenkilöiden työhyvinvoinnin kokemuksia vertailtiin vuoden 2021 Työolobarometrin aineistoon.
Kyselytutkimus toteutettiin kahteen kertaan. Ensimmäinen vaihe syyskuussa 2022 ja toinen vaihe tammikuussa 2023. Kyselyiden välissä organisaation HR-toimijat toteuttivat esihenkilötyön kehittämistä koulutuksen ja tiedottamisen muodossa. Vastausprosentti oli ensimmäisellä kyselykerralla syyskuussa 2022 noin 44 prosenttia ja seurantakyselyssä 2023 se nousi noin 62 prosenttiin. Aineiston keruu toteutettiin verkkokyselynä Savonia AMK:n sähköisellä Webropol-ohjelmalla. Kyselylomake sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin hyödyntäen Wepropol-ohjelman tilastoraportteja, tuloksia havainnollistettiin graafisesti ja tulkittiin kuvailevilla menetelmillä. Avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja niitä voidaan hyödyntää tilaajaorganisaation esihenkilötyön kehittämisessä. Esihenkilön ja hänen oman esihenkilönsä kahdenkeskiset keskustelut lisääntyivät hieman, mutta esihenkilön ja hänen tiimiinsä kuuluvien työntekijöiden keskustelut vähentyivät hieman. Esihenkilöt kokivat pääsääntöisesti keskustelujen tunnelman avoimeksi ja luottamukselliseksi. Keskusteluissa käsiteltiin työhyvinvointia, osaamista, urakehitystä, palautteen antamista ja työyhteisön ilmapiiriä.
Esihenkilöiden työhyvinvoinnin kokemukset olivat hyvin samankaltaisia kuin vuoden 2021 Työolobarometrissa. Vastaajista noin 74 prosenttia arvioi työhyvinvointinsa joko hyväksi tai erinomaiseksi molemmilla kyselykerroilla. Työstressiä ja uupumuksen kokemuksia havaittiin jonkin verran enemmän kuin vertailuaineistossa, mutta ne vähentyivät hieman seuranta-aikana. Työnimun kokemukset olivat varsin samankaltaisia kuin vertailuaineistossa, mutta ne heikkenivät hiukan seurantajakson aikana. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä ovat myös kokemukset työn merkityksellisyydestä ja yhteisöllisyydestä työpaikalla. Tutkimuksen esihenkilöt kokivat työnsä pääsääntöisesti merkitykselliseksi ja he tunsivat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen tunnetta, näiltä osin tulokset olivat Työolobarometrin 2021 vastaajia paremmat. Kahdenkeskisten keskustelujen merkitystä työhyvinvoinnille kuvattiin pääsääntöisesti myönteisesti. Tärkeäksi huomioksi tutkimuksessa nousivat esihenkilöiden kokemukset, että kahdenkeskisten keskustelujen toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja esihenkilötyön toteuttamiseen.
