Miesten ja naisten väliset erot ja yhtäläisyydet arvopaperisijoittamisessa

Abstract

Opinnäytteen tavoite oli tutkia miesten ja naisten välisiä eroja arvopaperisijoittamisessa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon kohderyhmät eroavat toisistaan sijoituskäyttäytymisessä muun muassa riskin, tuoton ja vastuullisuuden näkökulmista. Tutkimus suoritettiin, sillä sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti etenkin naisten ja nuorten keskuudessa.

Tutkimuksen tietoperusta pohjautui erilaisiin tapoihin sijoittaa, yleistietoon sijoittamisesta sekä sijoitussuunnitelmaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tietoperustassa käsiteltiin arvopaperimarkkinoita ja erilaisia sijoitusinstrumentteja, sijoitustilityyppejä ja niihin liittyviä hyötyjä ja haittoja myös verotuksellisesta näkökulmasta. Tietoperustassa käytettiin ajantasaista tietoa kirjalähteistä, rahoituslaitosten verkkosivuilta ja muista verkkolähteistä kuten verohallinnon verkkosivuilta.

Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena Microsoft Forms ohjelmalla luotua kyselyä hyväksikäyttäen. Tutkimus suoritettiin Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Suoritettu kysely sisälsi 14 kysymystä ja tuloksia analysoitiin tekemällä aineistolle sisällönanalyysi. Tulokset esitettiin vastauksia kuvaavien kaavioiden avulla kysymyskohtaisesti.

Suurimmat erot miesten ja naisten välillä arvopaperisijoittamisessa ovat naisten pienempi riskinottohalukkuus ja suurempi tuotto-odotus suhteessa riskiin verrattuna miehiin. Tutkimus osoittaa miesten olevan itsevarmempia sijoittamisen suhteen ja käyttävät aikaa sijoittamiseen huomattavasti enemmän. Miehet sijoittavat naisia enemmän sekä kotimaisiin, että ulkomaisiin arvopapereihin. Nämä havainnot korostavat selvästi sukupuolten välisten erojen vaikutusta arvopaperisijoittamiseen ja siihen, miten miehet ja naiset lähestyvät sijoittamista eri tavoin. Tutkimusta voidaan hyödyntää muun muassa sijoitus- ja rahoituspalveluiden kohdentamisessa ja markkinoinnissa.

Kysely olisi voitu toteuttaa suuremmalle kohderyhmälle ja rajaus olisi voinut olla laajempi. Kyselyn kysymykset olisi voitu muotoilla selkeämmin analysoitavaksi, esimerkiksi kysymällä ensisijaista vastausta sen sijaan, että vastausvaihtoehtoja pystyi valitsemaan useampia yhtäaikaisesti. Näin tutkimuksesta olisi saatu kattavampi ja informatiivisempi.