Kiinteistömassan korjausvelan hallinta kuntotiedon avulla

Abstract

Kiinteistöissä oleva ja kasvava korjausvelka on jo pitkään tunnistettu laaja yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. Yksittäisen kiinteistön tekninen hallinta korjausvelan näkökulmasta on suhteellisen yksinkertaista, mutta suurempien kiinteistömassojen osalta tilanne on toinen. Sitowise Oy tarjoaa laaja-alaisesti teknisiä asiantuntijapalveluista lähes kaikille kiinteistöjen omistajille ja on lähtenyt tutkimaan erilaisia ratkaisuja kiinteistömassojen tekniseen hallintaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia yrityksessä jo kehitteillä olevan ratkaisun toimivuutta kiinteistömassojen hallintaan teknisen korjausvelan näkökulmasta ensisijaisesti kunnille ja kaupungeille. Toisaalta samalla haluttiin arvioida yrityksen omia mahdollisuuksia lopullisen ja kaupallisen ratkaisun tuottamiseen. Lisäksi opinnäytteen laatija halusi soveltaa tutkinto-ohjelman keskeisintä sisältöä, innovaatioprosessia, suoraan todelliseen tapaukseen.

Työ tehtiin osittain tutkimustyönä ja osittain kehittämistyönä. Tutkimustyö tehtiin kirjallisuuskatsauksena ja internet -lähteiden avulla. Kehittämistyössä oli mukana yrityksen yhteistyökumppani ja se sisälsi työpajatyöskentelyä sekä teemahaastatteluja.

Kiinteistöjen korjausvelkaa voidaan tarkastella vähintään kahdella eri tavalla, mutta tässä työssä asiaa lähestyttiin teknisestä näkökulmasta. Vaikka kokonaiskuvan muodostaminen voi olla työlästä, teknisen näkökulman kautta on mahdollista siirtyä suoraan tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin kiinteistöissä, jonka tässä työssä arvioitiin olevan selkeä etu. Tutkitun ja kehitteillä olevan ratkaisun todettiin toimivan, kun rakennukset saadaan keskenään vertailukelpoisiksi. Yrityksen valmiudet ja kyvyt tuottaa tällaisia ratkaisuja, todettiin olevan erinomaiset. Ennakko-oletuksena oli, että tällaiselle ratkaisulle olisi selkeä asiakastarve markkinassa ja tämä oletus sai vahvistuksen tehtyjen asiakashaastattelujen perusteella. Asiakaspotentiaalia ja markkinan kokoa analysoitaessa havaittiin kuitenkin, että ensisijainen asiakaskunta saattaa osoittautua pidemmällä aikavälillä liian pieneksi. Tämän perusteella pääteltiin, että ratkaisun jatkokehityksessä on suositeltavaa huomioida myös muita potentiaalisia asiakaskuntia. Tutkinto-ohjelman innovaatioprosessia vertailtaessa tutkittuun tapaukseen, ilmeni että se soveltuu parhaiten startup-yrityksille, pienille yrityksille, tai tapauksiin, joissa ei ole aiempaa tutkimustyötä taustalla tai riittäviä resursseja ja osaamista omassa organisaatiossa. Tutkinto-ohjelman mukainen innovaatioprosessi ja sen päävaiheet vaikuttivat siis toimivilta myös tässä tutkitussa tapauksessa, mutta niitä piti soveltaa laajalti.

Työn tulokset olivat toimeksiantajalle rohkaisevia, ja vahvistivat jo tehdyn kehitystyön oikeaa suuntaa. Etenkin havainnot nykyisen ratkaisun laajentamismahdollisuuksista olivat yritykselle arvokkaita. Yritys toimii pääosin Suomessa ja Ruotsissa, mutta pidemmän aikavälin pyrkimyksenä saattaa hyvinkin olla toiminnan laajentaminen muualle Eurooppaan. Tässä työssä ei tutkittu ratkaisun soveltuvuutta kansainväliseen liike-toimintaan, ja tämä on yksi selkeistä jatkotutkimustarpeista. Toisena jatkotutkimustarpeena on ratkaisun soveltuvuus ja kehitysmahdollisuudet kiinteistömassan kokonaisvaltaisemman hallinnan työkaluna, jossa myös kiinteistötalouteen liittyvät asiat olisivat huomioituna ja yhteensovitettuna teknisten asioiden kanssa.