Video-opas kokovartalon PET-TT-kuvaukseen tulevalle lapsipotilaalle: opas potilaille ja läheisille
Leskinen, Satu; Varanka, Tiia; Vidgren, Emma (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082624985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023082624985
Tiivistelmä
PET-TT-tutkimuksella kuvataan kehon aineenvaihduntaprosesseja ja siinä yhdistetään positroniemissiokuvantaminen (PET) ja tietokonetomografiakuvantaminen (TT), jolloin saadaan tarkempia tuloksia kuin erillisillä PET- ja TT- kuvauksilla. Lasten kuvantamisessa on omia erityispiirteitä, pienille lapsille tutkimus tehdään tavallisesti yleisanestesiassa tai sedaatiossa. Lisäksi lasten röntgentutkimuksissa tulee ottaa huomioon erityisen tarkasti lasten saama säteilyannos, sillä lasten kudokset ovat herkempiä säteilyn haittavaikutuksille kuin aikuisen, ja haittavaikutusten realisoituminen on todennäköisempää pidemmän elinajanodotteen vuoksi.
Opinnäytetyömme tuotoksena syntyi kaksi erillistä videota PET-TT-tutkimukseen tuleville lapsipotilaille ja heidän läheisilleen. Toimeksiantajana toimi Oulun yliopistollisen sairaalan F-kuvantamisyksikön isotooppiosasto. Tavoitteenamme oli tehdä aidosti hyödylliset videot, jotta lapset ja heidän läheisensä saisivat käsityksen siitä, mitä tutkimuksen aikana tapahtuu ja mitä esivalmisteluja lapselle tehdään juuri ennen tutkimusta. Video-oppaalla pyrittiin lievittämään mahdollisia pelkoja ja ennakkoluuloja, joita lapsilla voi tutkimusta kohtaan olla. Videot kuvattiin kahtena eri päivänä Oulun yliopistollisen sairaalan F-kuvantamisyksikön tiloissa. Videoissa näyttelimme tilanteet osastolle saapumisesta ja ennakkovalmisteluista aina tutkimuksen suorittamiseen saakka.
Opinnäytetyö toteutettiin video-oppaana, koska videot voi katsoa milloin ja missä vain. Lapsille myös videomuotoinen materiaali voi olla mielekkäämpi ja jäädä kirjallista tietoa paremmin mieleen. Hyvä ennakkovalmistautuminen voi lievittää tutkimukseen liittyvää pelkoa ja nopeuttaa tutkimuksen suorittamista. Teimme kaksi videota, jotta pystyimme ottamaan kerronnassa huomioon alle 10-vuotiaiden ja yli 10-vuotiaiden kehityksen eron. Isommille lapsille ei saa käyttää liian lapsellista kieltä ja toisaalta pienemmät lapset tarvitsevat enemmän kielikuvia kerronnassa ymmärtääkseen asian.
Videoiden laatua arvioimme Webropol-kyselyn avulla, jonka lähetimme sähköpostitse lasten veri-, syöpä- ja sisätautiosaston sekä isotooppiosaston henkilökunnalle. Palautteisiin vastanneet kokivat videoiden olevan laadukkaita, selkeitä sekä riittävän lyhyitä, jotta mielenkiinto säilyi koko videoiden katsomisen ajan.
Jatkokehitysehdotuksena palautetta voitaisiin kerätä kohderyhmältä pitkällä aikavälillä, jolloin tutkimuksessa ehtii käydä useampi lapsi. Lisäksi videoita voidaan hyödyntää isotooppiopintojakson sekä lasten kuvantamisen opintojakson oheismateriaalina ammattikorkeakouluissa.
Opinnäytetyömme tuotoksena syntyi kaksi erillistä videota PET-TT-tutkimukseen tuleville lapsipotilaille ja heidän läheisilleen. Toimeksiantajana toimi Oulun yliopistollisen sairaalan F-kuvantamisyksikön isotooppiosasto. Tavoitteenamme oli tehdä aidosti hyödylliset videot, jotta lapset ja heidän läheisensä saisivat käsityksen siitä, mitä tutkimuksen aikana tapahtuu ja mitä esivalmisteluja lapselle tehdään juuri ennen tutkimusta. Video-oppaalla pyrittiin lievittämään mahdollisia pelkoja ja ennakkoluuloja, joita lapsilla voi tutkimusta kohtaan olla. Videot kuvattiin kahtena eri päivänä Oulun yliopistollisen sairaalan F-kuvantamisyksikön tiloissa. Videoissa näyttelimme tilanteet osastolle saapumisesta ja ennakkovalmisteluista aina tutkimuksen suorittamiseen saakka.
Opinnäytetyö toteutettiin video-oppaana, koska videot voi katsoa milloin ja missä vain. Lapsille myös videomuotoinen materiaali voi olla mielekkäämpi ja jäädä kirjallista tietoa paremmin mieleen. Hyvä ennakkovalmistautuminen voi lievittää tutkimukseen liittyvää pelkoa ja nopeuttaa tutkimuksen suorittamista. Teimme kaksi videota, jotta pystyimme ottamaan kerronnassa huomioon alle 10-vuotiaiden ja yli 10-vuotiaiden kehityksen eron. Isommille lapsille ei saa käyttää liian lapsellista kieltä ja toisaalta pienemmät lapset tarvitsevat enemmän kielikuvia kerronnassa ymmärtääkseen asian.
Videoiden laatua arvioimme Webropol-kyselyn avulla, jonka lähetimme sähköpostitse lasten veri-, syöpä- ja sisätautiosaston sekä isotooppiosaston henkilökunnalle. Palautteisiin vastanneet kokivat videoiden olevan laadukkaita, selkeitä sekä riittävän lyhyitä, jotta mielenkiinto säilyi koko videoiden katsomisen ajan.
Jatkokehitysehdotuksena palautetta voitaisiin kerätä kohderyhmältä pitkällä aikavälillä, jolloin tutkimuksessa ehtii käydä useampi lapsi. Lisäksi videoita voidaan hyödyntää isotooppiopintojakson sekä lasten kuvantamisen opintojakson oheismateriaalina ammattikorkeakouluissa.