Perustoimeentulotuen muutoksien vaikutus harkintaan : harkintaan perehtymistä kirjallisuuskatsauksena

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventyä harkintaan käsitteenä ja tutkia, millaisia muutoksia perustoimeentulotuessa on tapahtunut. Opinnäytetyössä keskityttiin näkökulmana, kuinka perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan tarjoamaksi etuudeksi vaikutti harkinnan käyttöön. Opinnäytetyössä sivuttiin myös perustoimeentulotuen historiaa sekä perustoimeentulotukea ohjaavia lakeja, kuten lakia toimeentulotuesta ja perustuslakia. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka perustoimeentulotuen laskelma muodostuu ja millainen on perustoimeentulotuen etuusohje.

Aiemmin tavoitteena oli saada vastaus tutkimuskysymykseen kyselylomakkeella, joka osoittautui haastavaksi tutkimusmenetelmäksi vaitiolovelvollisuuden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui lopulta kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä haastoi opinnäytetyön etenemistä, koska aiheesta löytyi suppeasti tutkimuksia ja kirjallisuutta. Opinnäytetyössä käytetyillä lähteillä tutkimuskysymykseen saatiin vastattua, vaikka tuloksien luotettavuutta olisi lisännyt lähteiden laajempi saatavuus.

Kirjallisuuskatsauksen toteutuksessa syvennyttiin, millaisia muutoksia perustoimeentulotuessa on tapahtunut viimeisen yli 20 vuoden aikana. Suurin muutos on ollut perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan ja se on vaikuttanut myös harkintaan tarkoituksellisesti. Lisäksi tutkittiin, kuinka perustoimeentulotuesta päätettiin ja muodostettiin laskelma kunnassa ja lisäksi verrattiin Kelaan eli nykyhetkeen. Pintapuolisesti katsottuna perustoimeentulotuen ratkaisut määräytyivät samoin perustein. Kunnassa kuitenkin harkinnan osuus osoittautui kuitenkin olleen suurempi aiheuttaen epätasa-arvoa asiakkaiden päätöksissä, mutta asiakas sai helpommin sosiaalihuollon tukea.

Viitattujen tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta voitiin todeta, että harkintaa käytetään vähemmän ja päätöksien tekeminen on suoraviivaisempaa, kuten Kelaan siirtymisen oli tarkoituksena. Päätökset ovat nykyään tasa-arvoisempia. Laajempi harkinnanvaraisuus kuitenkin edelleen säilytettiin täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa. Opinnäytetyössä kuitenkin pohditutti, onko yhteistyö Kelan ja sosiaalipalveluiden välillä riittävä, jotta asiakkaan kokonaistilanne tulisi aina parhain mahdollisin tavoin huomioiduksi.

The purpose of the thesis was to delve deeper into consideration as a concept and to study what kind of changes have taken place in basic social assistance. The thesis focused on how the transition of basic social assistance to a benefit offered by Kela affected the use of consideration. The thesis also looked at the history of basic social assistance and the laws governing basic social assistance, such as the Act on Social Support and the Constitution. In addition, the thesis examined how the basic social assistance calculation is made and what the basic social assistance support benefit guidelines are like.

Previously, the goal was to get an answer to the research question with a questionnaire, which turned out to be a challenging research method from the point of view of confidentiality obligations. In the end, a literature review was selected as the research method. The literature review as a research method challenged the progress of the thesis, because only a few studies and literature were found on the subject. With the sources used in the thesis, the research question could be answered, even if the reliability of the results would have been increased by the wider availability of the sources.

The implementation of the literature review deepened what kind of changes have taken place in the basic social assistance over the past 20 years. The biggest change has been the transfer of the basic social assistance to Kela, and it has also influenced the consideration on purpose. In addition, it was studied how the basic social assistance was decided and calculated in the municipality, and it was also compared to Kela, that is the present. On the surface, the solutions for basic social assistance were determined by the same criteria. In the municipality, however, the share of consideration turned out to be greater, causing inequality in the clients’ decisions, but the client got social care support more easily.

Based on the cited studies and literature, it could be concluded that consideration is used less, and decision-making is more straightforward, as was the purpose of moving basic social assistance to Kela. Decisions are more equal these days. However, wider consideration was still maintained in supplementary and preventive social support. In the thesis, however, it was considered whether the cooperation between Kela and social services is sufficient so that the customer’s overall situation is always considered in the best possible way.