Helsingin seudun kesäyliopiston koulutustarjonta suhteessa vapaan sivistystyön ja täydennyskoulutuksen toimintaympäristöanalyysiin

Abstract

Työmarkkinat Suomessa ovat murroksessa ja on ennustettu, että tulevaisuudessa tarvitaan aiempaa enemmän korkeakoulutasoista osaamista. Nuorten ikäluokkien kouluttautuminen ei paikkaa tulevaa osaamisvajetta vaan on havaittu tarve lisätä myös nykyisen työvoiman täydennyskoulutusta. OECD:n mukaan Suomessa on tarvetta lyhyemmille, epämuodollisille koulutuskokonaisuuksille, jotka olisivat yhteensovitettavissa työ- ja perhe-elämän kanssa. Myös EU:n komissio on antanut suosituksen lyhyistä oppimiskokonaisuuksista. Jatkuvan oppimisen ja osaamisrakenteen kehittämisen näkökulmasta vapaa sivistystyö on alihyödynnetty mahdollisuus. Opinnäytetyössä tarkasteltiin vapaan sivistystyön toimintaympäristöä osana jatkuvan oppimisen kokonaisuutta ja selvitettiin, mitä täydennyskoulutusta toimeksiantaja, Helsingin seudun kesäyliopisto, voisi toimintaympäristön ja tunnistettujen osaamistarpeiden perusteella tarjota.

Tutkimus on laadullinen sisällönanalyysi, jossa ensimmäisessä osassa tarkastellaan jatkuvan oppimisen ja vapaan sivistystyön toimintaympäristöä PESTE-analyysin, kysynnän, tarjonnan, kilpailun ja selvityksissä tunnistettujen osaamistarpeiden näkökulmasta. Toisessa osassa peilataan toimintaympäristön analyysissa nousseita asioita toimeksiantajan vuoden 2023 opetustarjontaan. Opetustarjonnasta tehtiin huomioita siitä, miten se vastaa tunnistettuihin jatkuvan oppimisen osaamistarpeisiin ja mitä katvealueita havaittiin. Niiden pohjalta tehtiin johtopäätöksiä siitä, minkä aihealueiden kursseille on yhteiskunnan tarpeiden perusteella kysyntää.

Tilastojen perusteella eniten vapaan sivistystyön opetustunteja on viime vuosikymmeninä toteutunut kulttuurialan, humanistisen ja kasvatusalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa. Näillä aloilla oli myös toimeksiantajan opetustarjonnassa eniten tarjontaa, joka myös vastasi osaamistarpeisiin, joita on ennakoitu kyseisille aloille. Vähän tarjontaa on tekniikan ja luonnontieteiden aloille sekä opetuksesta, joka vahvistaa heikkoja perustaitoja. Täydennyskoulutuksen tarjonnasta 22,4 % oli avoimen yliopiston opintoja, joiden kysyntä on tilastollisesti ollut valtakunnallisesti laskussa. Kysynnän kasvua sen sijaan on avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista, joiden tarjoamisen pohdintaa esitetään johtopäätöksissä. Lisäksi osaamistarveselvitykset sekä EU:n CSRD-direktiivi ennakoivat kysynnän kasvua kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoille. Toimeksiantajan tarjonnasta suuri osa on kielikoulutusta, josta erityisesti suomen kielen tuloksekkaalle opetukselle on kysyntää.

Toimintaympäristön ja opetustarjonnan analyysia toimeksiantaja voi käyttää kilpailustrategian suunnitteluun. Mahdollista kilpailuetua voi hakea joko hinnoittelun, differoinnin tai tiettyyn segmenttiin keskittymisen kautta. Vapaan sivistystyön, myös kesäyliopistojen, asiakaskunta on ollut historian valossa melko keskittynyttä. Strategian laatimisessa on tärkeää pohtia, halutaanko keskittyä tiettyihin asiakasryhmiin vai tavoittaa uusia. Opinnäytetyön tuloksissa on tunnistettu katvealueita, joiden opetusta tarjoamalla voi pyrkiä tavoittelemaan uusia asiakasryhmiä.