Yhteistyön aalloilla: terapeuttinen vuorovaikutus yhteistyössä lapsiasiakkaan kanssa toimintaterapiassa

Abstract

Tutkimuksissa on havaittu, kuinka suuri merkitys minän tietoisella käytöllä ja terapeuttisella vuorovaikutuksella on toimintaterapian onnistumisen kannalta. Kun lapsi sitoutuu toimintaterapiaan, voi hän innostua ja motivoitua ponnistelemaan toimintaterapian tavoitteita kohti. Tutkimuksissa kuitenkin kuvataan hyvin niukasti, miten toimintaterapeutti voi tukea lapsen sitoutumista toimintaterapiaprosessiin. Etenkin opiskelijoiden on haastavaa arvioida omaa terapeuttista toimintaansa ja terapeuttisen vuorovaikutussuhteen onnistumista. Opiskelijat tarvitsevat käytännön harjoitteluissa aikaa oman terapeuttisen tyylinsä kehittämiseen ja oman harkinnan käyttämiseen, jotta työskentelystä ei tulisi liian teknistä suorittamista.

Projekti toteutui yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Projektin välitön tavoite oli suunnitella ja toteuttaa sähköinen suomenkielinen työkirja toimintaterapiaopiskelijoille. Työkirja suunnattiin käytettäväksi käytännön harjoitteluiden yhteydessä. Työkirjan avulla toimintaterapiaopiskelijat voivat kehittää minän tietoisen käytön, reflektoinnin sekä terapeuttisen vuorovaikutuksen taitojaan sekä syventää osaamistaan vuovaikutuksen luomisesta ja ylläpitämisestä. Työkirjan tietoperusta koostuu näyttöön perustuvasta tiedosta. Työkirjassa hyödynnetään Curtinin (2017) Yhteistyön kehystä sekä näyttöön perustuvaa tietoa lasten toimintaterapiasta, minän tietoisesta käytöstä, reflektoinnista ja terapeuttisesta vuorovaikutuksesta lapsiasiakkaiden parissa. Työkirja etenee yhteistyön kehyksen neljän teeman mukaisesti, jotka ovat turvallisen tilan luominen, kumppanuuden vahvistaminen, oppimiskokemusten luominen yhdessä sekä vahvuuksiin perustuva lähestymistapa. Jokaisesta osa-alueesta kirjoitettiin teoriatietoa, listattiin opiskelijalle vinkkejä käytäntöön sekä laadittiin reflektointiin ohjaavia tehtäviä.

Työkirjan laatukriteerit olivat käyttäjälähtöisyys, näyttöön perustuvuus ja visuaalisuus. Palautetta työkirjasta saatiin projektin ohjausryhmältä, työkirjaa koekäyttäneiltä toimintaterapiaopiskelijoilta sekä fokusryhmäkeskusteluun osallistuneilta toimintaterapeuteilta. Saadun palautteen ja itsearvioinnin perusteella laatukriteerit saavutettiin hyvin. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia, millaisia strategioita toimintaterapeutit käyttävät vuorovaikutussuhteen luomiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen lapsiasiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa voisi kehittää myös toimintaterapeuteille materiaalia terapeuttisen vuorovaikutuksen reflektoimiseen

In studies, it has been observed how significant the therapeutic use of self and therapeutic interaction is for the success of occupational therapy. When a child commits to occupational therapy, they can become enthusiastic and motivated to strive towards the goals of occupational therapy. However, studies describe in limited detail how an occupational therapist can support the child's commitment to the occupational therapy process. Especially for students, it is challenging to assess their own therapeutic actions and the success of the therapeutic relationship. Students need time in practical training to develop their own therapeutic style and exercise their own judgment.

The project was implemented in collaboration with Oulu University of Applied Sciences. The immediate goal of the project was to design and implement an electric workbook in Finnish for occupational therapy students. The workbook was designed to be used in practical training involving child clients. With the help of the workbook, occupational therapy students can develop their therapeutic use of self, reflection, and therapeutic interaction skills. The theoretical basis of the workbook consists of evidence-based knowledge. The workbook utilizes Curtin's (2017) Collaborative Framework and evidence-based knowledge of pediatric occupational therapy, therapeutic use of self, reflection, and therapeutic interaction among child clients. The workbook follows the four themes of the Collaborative Framework, which include creating a safe space, establishing a partnership, co-creating educational experiences, and using a strengths-based approach. For each subtopic, theoretical information was written, practical tips were listed, and tasks for supporting reflection were created.

The quality criteria for the workbook were user-centeredness, evidence-based approach, and visual appeal. Feedback was received from the project steering group, occupational therapy students who tested the workbook, and occupational therapists who participated in focus group discussion. Based on the feedback and self-assessment, the quality criteria were well achieved. In the future, it would be interesting to develop materials that guide the reflection on therapeutic interaction specifically for occupational therapists.