Pedagoginen dokumentointi ja lasten osallisuus : varhaiskasvattajien kokemuksia digitaalisen ryhmäportfolion käytöstä

Abstract

Lasten osallisuus on viime vuosien aikana noussut keskeiseksi tavoitteeksi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, ja siihen velvoittavat varhaiskasvatustamme ohjaavat asiakirjat Lapsen oikeuksien sopimuksesta varhaiskasvatuslakiin sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Pedagoginen dokumentointi rantautui suomalaiseen varhaiskasvatukseen velvoittavana käytäntönä vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä. Sen toteuttaminen ja ymmärrys oli kuitenkin käytännössä kentällä kirjavaa, ja niinpä sitä onkin pyritty vahvistamaan erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on ollut vahva aikuislähtöisyyden perusta. Varhaiskasvatustamme nykyisin ohjaavat asiakirjat korostavat kuitenkin lapsilähtöisyyttä, mikä on ollut ristiriidassa kentän käytäntöjen kanssa. Pedagogista dokumentointia tutkittaessa on havaittu sen yhteys lapsilähtöisempään työskentelyyn sekä muihin myönteisiin ilmiöihin, kuten kasvattajien luovempiin toimintamalleihin ja monipuolisempaan arviointiin sekä lasten näkemysten huomiointiin toimintasuunnitelmassa.

Helsingin kaupunki on viime vuosina kehittänyt ja ottanut käyttöön kaikkiin varhaiskasvatusyksiköihinsä digitaalisen ryhmäportfolion välineen, jonka avulla on pyritty vahvistamaan muun muassa pedagogisen dokumentoinnin toteuttamista ja lasten osallisuutta siinä. Tässä opinnäytetyössäni tutkin varhaiskasvattajien kokemuksia lasten osallisuuden toteutumisesta pedagogisessa dokumentoinnissa ryhmäportfolion käytössä. Laadullisen tapaustutkimukseni aineiston olen kerännyt haastattelemalla yhden päiväkodin kolmea varhaiskasvattajaa. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna puolistrukturoidun teemahaastattelun muodossa. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa lasten osallisuudesta ryhmäportfolion käytössä, hyvistä käytännöistä sekä haasteista ja kehittämisen kohteista lasten osallisuuden näkökulmasta varhaiskasvattajien työssä.

Haastatellut varhaiskasvattajat kokivat digitaalisen ryhmäportfolion käytön mielekkääksi ja toivat esiin sen lisänneen lasten osallistumista toiminnan arviointiin ja suunnitteluun. Ryhmäportfolion käyttö vaikutti kasvattajien mukaan lisänneen toiminnan tavoitteellisuutta sekä lasten yksilöllisten tavoitteiden näkyväksi tuloa ja niiden huomioimista toiminnan suunnittelussa. Haasteena välineen käytössä kasvattajat toivat esiin muun muassa ajan puutteen ja toivoivat jatkossa ryhmäportfoliolta enemmän mahdollisuuksia vuorovaikutukseen huoltajien kanssa. Varhaiskasvattajat kokivat haastattelututkimuksen hyödyllisenä tapana pysähtyä pohtimaan omaa työtapaa ryhmäportfolion käytössä lasten osallisuuden näkökulmasta. Pienimpien lasten osallisuus portfoliotyöskentelyyn ja pedagogiseen dokumentointiin vaikutti haastatteluissa tuottavan eniten kysymysmerkkejä ja haasteita, ja jatkossa voisikin olla tärkeää tutkia lisää pienten lasten osallisuutta portfoliopedagogiikkaa toteutettaessa.